Sisältö

Asutusnimihakemisto sisältää Suomen kaupunkien ja kuntien nimet ja laajan valikoiman kiinteistörekisterikylien nimiä. Hakemistoon ei ole otettu tilannimiä. Epävirallisten kylien ja kyläkuntien nimiä sekä kaupunginosien ja asuinalueiden nimiä on mukana, jos niiden käytöstä on saatu tietoja. Mukana on myös jonkin verran erilaisten toimipaikkojen ja kulttuurikohteiden nimiä.

Aineistona on pääasiassa suomenkielisiä nimiä. Kaksikielisiltä alueilta on mainittu ruotsinkieliset nimivastineet ja Pohjois-Suomesta vastaavasti nimien saamenkielisiä vastineita. Ruotsinkieliset muodot vastaavat Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisun Svenska ortnamn i Finland nimimuotoja. Saamenkieliset nimet ovat pääosin peräisin erilaisista kartoista, ja ne ovat yliopisto-opettaja Kaarina Vuolab-Lohen tarkistamassa muodossa.

Taivutustieto puuttuu osasta hakemiston nimiä. Syynä voi olla se, että tietoa ei ole Nimiarkiston haastatteluin kootuissa paikannimikokoelmissa. Nimi voi myös olla sillä tavoin virallisluonteinen, ettei sitä jokapäiväisessä puheessa käytetä.

Hakemistossa on kunkin pienalueen nimen paikannustietona kunnan nimen lisäksi maakunnan nimi. Kuntien nimiä koskeviin artikkeleihin on lisätty kunnannimestä johdettu asukkaannimitys lähinnä Kielikellossa 2/1998 julkaistun Saara Welinin laatiman selvityksen ja Nimiarkiston kokoelmatietojen mukaisesti. Jos nimiartikkelissa on esitetty kaksi eri nimitystä, esimerkiksi ilmajokelainen, ilmajokinen, edellinen on yleiskielinen, jälkimmäinen lähinnä paikalliseen käyttöön kuuluva nimitys.

Nimien paikannuksessa on otettu huomioon korkeintaan kaksi edellistä kuntaliitosta 1960-luvulta lähtien, ei kuitenkaan yleensä osaliitoksia. Mainitsematta on jätetty muutamaa tapausta lukuun ottamatta sellaiset kaupunkeihin liitetyt maalaiskunnat, jotka ovat olleet kaupungin mukaan nimettyjä (esim. Kajaanin mlk., Kemijärven mlk.). Lieksan kauppalan ja Pielisjärven pitäjän yhdistyminen on esitetty ikään kuin olisi tapahtunut pelkkä nimenmuutos, eli paikannuksissa mainitaan vain Lieksa. Vuoden 2015 kuntakyselyn kautta saadut uudet asutusnimet on paikannettu vain nykyiseen kuntaan.

Osasta nimiä on linkki Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palveluun, jolloin asutusta voi tarkastella myös karttakuvan avulla. Linkki avautuu klikkaamalla kuvaketta Karttapaikka.fi.

Luovutetun Karjalan kuntien ja pienempien asutusten nimiluettelot taivutustietoineen on julkaistu Kielikello-lehdessä. Kunnat: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1266 ja pienemmät asutukset: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1265.

Taivutuksesta

Nimistä on esitetty paikallissijamuoto, olosija, joka vastaa kysymykseen ”missä ollaan” ja jota juuri asutusnimistä usein tarvitaan: Jyväskylässä, Kiteellä. -ssa/-ssä-loppuiset ovat sisäpaikallissijoja ja -lla/-llä-loppuiset ulkopaikallissijoja. Taivutustieto koskee asutusnimeä, ei mahdollista samanasuista luontonimeä.

Joistakin nimistä mainitaan hakemistossa olosijan ohella myös muu paikallissijamuoto (Aitoo : Aitooseen) tai genetiivi (Virrat : Virtain) ja partitiivi (Virtoja).

-(i)nen-loppuiset asutusnimet taipuvat joko monikollisina tai yksiköllisinä, sisä- tai ulkopaikallissijoissa. Niiden taivutuskaavat ovat:

Ikaalinen : Ikaalisissa, Ikaalisiin, gen. Ikaalisten, part. Ikaalista

Kaustinen : Kaustisella, Kaustiselle, gen. Kaustisen, part. Kaustista.

Adjektiivialkuisia nimiä taivutettaessa on tarkattava paikallissijan lisäksi nimen alkuosan taipumista. Alkuosa taipuu usein jälkiosan mukaisesti (Isossakyrössä, Vähässäkyrössä, Uudessakaupungissa), mutta osaksi se pysyy taipumattomana (Korkeasaaressa, Kylmäkoskella, Mustasaaressa). Joistakin nimistä käytetään kumpaakin taivutustapaa: Isollajoella ~ Isojoella, Pyhämaassa ~ Pyhässämaassa.

Osa nimistä taipuu sekä sisä- että ulkopaikallissijoissa. Hakemistossa rinnakkaiset taivutusmuodot on erotettu toisistaan pilkulla. Ensimmäiseksi muodoksi on kokoelmatietojen perusteella yritetty valita yleisin ja yleiseen käyttöön sopiva taivutusmuoto. Ehdotonta suositusjärjestystä on kuitenkin mahdoton antaa.

Yleiskielinen ja vain paikallisesti käytetty taivutusmuoto on hakemistossa mainittu rinnakkain, esimerkiksi Mäkikylässä, Mäkikylillä. Sulkeisiin on joskus merkitty murteellinen vain paikalliseen kielenkäyttöön kuuluva taivutusmuoto:

Nuoritta : Nuoritalla (Nuorittalla)

Otamo : Otamolla (Otamoilla).

Joissakin tapauksissa nimen perusmuoto ja taivutusmuoto kuuluvat eri sarjaan:

Heintaival : Heintaipaleessa (vrt. taival : taipalen, taipale : taipaleen)

Toulat : Toulaudella.

Levikkikartat

Asutusnimihakemiston aineistosta on tehty karttoja, jotka näyttävät eräiden nimityyppien paikallissijataivutustapojen levikin.

Näytä koko teksti ja kartat.

Paikanlajit

Nimet on selitetty tavallisesti yhdellä paikanlajisanalla (kylä, kaupunginosa, kunta) luettelematta kaikkia niitä kohteita, joita samalla nimellä voi käyttöympäristössään olla. Joitakin lajisanoja (taajama, yksinäistalo, kartano) on kuitenkin käytetty toisen lajisanan täydennyksenä. Nimi on voinut saada toisen selitteen myös silloin, kun se tarkoittaa asutuksen lisäksi myös läheistä luonnonpaikkaa tai viljelystä (järvi, peltoalue). Paikannimikokoelmissa asutusta ja siihen liittyvää samannimistä luonnonpaikkaa koskevat tiedot ovat usein niin sidoksissa toisiinsa, että on ollut tarpeen esittää kumpikin laji kokoelmatietojen mukaisesti. Asutusnimien taustatiedoiksi tarkoitetut viitteet maastoon ja paikkaan ovat vain suuntaa antavia.

kunta
kaupunki
kaupunginosa Määrittely perustuu osaksi kaupunkien 1970-luvulla tai myöhemmin antamiin tietoihin, osaksi eri lähdeteoksiin. Joissakin kaupungeissa on vain numeroituja, mutta ei virallisesti nimettyjä kaupunginosia. Osa kuntaliitosten yhteydessä lakanneista kunnista on nyt kaupunginosana uudessa kunnassa.
kunnan osa Entiset itsenäiset kunnat, jotka ovat nyt osa toista kuntaa. Mukana on myös muita laajempia useamman kylän muodostamia alueita.
osa-alue Termiä käytetään kaupunkien nimistönsuunnittelussa ja sillä tarkoitetaan kaupunginosaa pienempiä alueita.
asuinalue Kaupunkien ja kuntakeskusten asumusryhmä, lähiö, omakotialue.
kylä Asutus, jota yleisesti pidetään kylänä, vaikka se ei olekaan ns. virallinen kylä.
kylä (vir.) Virallinen kylä (kiinteistörekisteri-, maarekisteri-, henkikirjakylä)
kylä, yksinäistalo Alkuaan yhden talon, yksinäistalon, muodostama kylä, jollaisia on erityisesti Lounais-Suomessa. Lähdetiedoissa on paljon vaihtelua, joten hakemisto sisältänee vain osan tapauksista. Myös samannimiset kylä ja kartano on voitu mainita rinnakkain.
kyläkunta Kylää vähäisempi maaseudun asutus, jota yleisesti sanotaan myös kulmakunnaksi. Tähän ryhmään kuuluvat asutukset on eri lähteissä luonnehdittu milloin kyliksi, milloin kylänosiksi.
taajama Taajama on väestönlaskennassa tilastollisesti määritelty alue, rakennusryhmä, jossa on vähintään 200 asukasta eivätkä rakennukset ole 200:aa metriä kauempana toisistaan.

Hakemistoon sisältyy myös yksittäisiä nimiä, joiden selitteenä on esimerkiksi teollisuus-, yritys- tai varuskunta-alue, hiihto -, matkailu- tai tiedekeskus, hoitolaitos, sairaala, voimalaitos tai satama.

Lyhenteet ja merkit

gen. genetiivi
kansanom. kansanomaisesti, paikallisesti käytetty
ks. katso
nyk. nykyisin
partit. partitiivi
vir. virallinen, virallisesti käytetty
vrt. vertaa
= rinnakkaisten nimien välissä
< entisten sijaintikuntien välissä
, kahden sijaintikunnan välissä