Kotus - verkkojulkaisut

Riikkaid namat čieža gillii

 

Duogášdieđut materiála, dan čohkkema ja sisdoalu birra

Dán fierbmemateriálas leat čieža gillii máilmmi iehčanas riikkaid namat ja dakkár sierranas territoriaid namat main lea riikakoda. Mielde leat váldojuvvon maid Oarje-Sahara, Palestiinná, Hongkong, Macao, Taiwan, Antárktis ja Ruošša federašuvnna 21 dásseválddi namat. Materiálas leat riikkaid virggálaš namat, muhto maid dábálaččat adnojuvvon eahpevirggálaš nammahámit.

Guđege namas lea iežas siidu suoma-, ruoŧa-, davvisáme-, eaŋgals-, fránskka-, duiskka- ja ruoššagillii. Ruošša kyrillalaš bustávat leat translittererejuvvon sámegillii.

Gáldut

Deaŧaleamos gáldu lea leamaš ON:a báikenammaáššedovdiid riikkaid namaid birra addojuvvon ávžžuhusat. ON:a ávžžuhusat gusket ON:a virggálaš gielaid – eaŋgals-, fránskka-, spánskka-, ruošša-, kiinná- ja arabiagiela – muhto leat heiveheames maid eará gielaide. Iešguđege giela iežas geavat lea váldojuvvon luohtehahttimussan adnojuvvon gálduin. Barggu vuođđun lea leamaš Saara Welin 2003 doaimmahan girji Maiden nimet suomeksi, ruotsiksi, saameksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi, mii vuođđuduvvá Eeva Maria Närhi jagi 1994 doaimmahan girjái Maiden nimet kuudella kielellä. (Gč. gáldut.)

Namaid ovdanbuktin

Namas muitaluvvo oanehis ja guhkes hápmi, jos dat lea ožžojuvvon luohtehahtti gálduin. Jos ON geavaha riikka namas dušše dan oanehis dahje guhkes hámi, de dan birra lea fuopmášahttojuvvon. Jos oanehis dahje guhkes namas leat bálddalas hámit, vuosttas lea virggálaš, ON:a ávžžuhan namma. Jos giela iežas virggálaš geavat spiehkkasa ON:a ávžžuhusas, lea dát geavat namuhuvvon sierra.

Eahpeiehčanas territoriaid namat leat merkejuvvon ohcanlisttus asterivssain (*). Guđege eatnama oktavuođas namuhuvvo, guđe riikii dat gullá. Territoriaid namat leat váldojuvvon iešguđege giela iežas gálduin, dasgo ON ii leat addán ávžžuhusaid daid namain.

Jos muhtun gielas geavahuvvo cealkkaoktavuođas artihkal ovttas riikka namain, lea artihkal (the; le; la; les, pl.; der; die; das; die, pl.) merkejuvvon ruođuid sisa nama maŋŋái. Nama giellaoahpalaš soga oanádus (m., f., n.) okto mearkkaša, ahte namain ii dábálaččat geavahuvvo artihkal.

Dahkkit

Siidduid sisdoalu lea doaimmahan nammadutki Minna Salonen. Fierbmeheivehusa lea ráhkadan diehtovuogádatáššedovdi Jari Vihtari.

Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis bargui leat váldán oasi maiddái sámegiela dutki Káre Vuolab-Lohi gii lea dárkkistan sámegiel namaid, nammadutki Maria Vidberg gii lea dárkkistan ruoŧagiel namaid, ja Ida Kempinen gii čohkkii álgoálggus jagi 2006 ruoššagiel namaid. Olles materiála lea kommenteren olgoriikkalaš báikenamaid áššedovdi, filosofiija lisensiáhta Kerkko Hakulinen. Eesti Keele Instituuta giellagáhttenossodaga jođiheaddji Peeter Päll áššedovdamuš lea adnojuvvon ávkin ruoššagiel namain. Sámegiel namaid lea kommenteren sámi giela ja namaid áššedovdi Samuli Aikio.

Siidduid teavsttaid leat jorgalan Maria Vidberg (ruoŧagiella), Káre Vuolab-Lohi (sámegiella), Linda Brown ja Marja Heikkinen (eaŋgalsgiella), Frédéric Fessard, Grégory Fessard ja Minna Salonen (fránskkagiella), Klaas Ruppel (duiskkagiella) ja Marina Turenkova (ruoššagiella).


Siiddut almmustuvve 21.10.2009. Beaiváduvvon 19.02.2019.

Materiála njulgejit dađistaga Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža nammaáššedovdit. Materiálas guoddá ovddasvástádusa nammadutki Sirkka Paikkala.

Sádde kommeanttaid!

 
© Ruovttueatnan gielaid guovddáš