Kotimaisten kielten keskus

KKS:n hakusanaluettelo

Normaalisti aakkostettu
Käänteisesti aakkostettu

Karjalan kielen sanakirjan hakusanaluettelo

Kuusiosaisen Karjalan kielen sanakirjan (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI, 1–6, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25, 1968–2005) hakusanoista on laadittu sekä normaalisti että käänteisesti aakkostettu luettelo.

Käänteisesti aakkostettu luettelo eli käänteisluettelo tarkoittaa hakusanaluetteloa, jossa hakusanat on aakkostettu sanan lopusta lähtevään aakkosjärjestykseen. Tällaisia laaditaan lähinnä sanaston rakenteen tutkimista varten.

Karjalan kielen sanakirjan laadinnassa oli toimittajilla apunaan edellisten osien hakusanojen aakkosluettelo ja käänteisluettelo ensimmäisen kerran sanakirjan 4. osan tekoaikana vuonna 1985, kun toimituksen tarkastama ja täydentämä aakkosmuotoinen luettelo muunnettiin käänteiseksi. Myöhemmin luetteloon lisättiin uudet hakusanat aina sanakirjan osan valmistuttua: 4. osan hakusanat vuosina 1992–1993, 5. osan hakusanat vuosina 1996–1997 ja 6. osan hakusanat vuonna 2004.

Koko sanakirjan valmistumisen jälkeen vuonna 2005 luetteloa yhdenmukaistettiin vielä jossain määrin, sillä eri osien hakusanaluettelon laadinnassa ei välttämättä noudatettu täsmälleen samoja periaatteita. Myös itse hakusanoitusperiaatteisiin on sanakirjan kirjoittamiseen käytetyn 50 vuoden aikana tullut muutoksia.

1. Sana-artikkelien hakusanat

Sana-artikkelien hakusanoihin on luettelossa tehty kirjassa olevaan asuun seuraavat muutokset:

1.1

Yhdyssanojen osien väliin on lisätty vinoviiva.

elettävä/pertti

lötön/heinä

maha/laukku

nahkah/mänijä

oravan/kynsi/jyväine

1.2

Ryhmähakusanoista on varsinaiseksi hakusanaksi otettu vain ensimmäinen sana siten, että yhteisen osan erottava pystyviiva on säilytetty. Jälkimmäisistä sanoista on tehty viittaushakusanat, jotka on merkitty punaisella.

Hakusana vaivakk|a, -o on luettelossa merkitty seuraavasti:

vaivakk|a a.

vaivakk|o a.

Lisäesimerkkejä on kohdassa 2.3.

1.3

Sanaliittohakusanan osat on sidottu toisiinsa alaviivalla, ja jälkimmäisestä sanasta on lisäksi tehty viittaushakusana, jos sanaa ei jo ole luettelossa.

ensimäine_arki s.

 

nurmi/miikkulan_poika s.

 

puksin_paksin adv.

paksin adv.

 

rissin_rässin adv.

rässin adv.

1.4

Sanaluokkamerkintää on muutettu siten, että hakusanan jälkeen käytetään vain lyhenteitä s., a., pron., lukus., järjestysl., v., adv., prep, postp., part., konj., interj. (tässä järjestyksessä), ja sanakirjassa mahdollisesti olevat tarkennukset esitetään sulkeissa lyhenteen jälkeen.

maimaine s. (dem.s.)

likšahellakseh v. (frekv.-refl.v.)

roato/koatiet s. (mon.)

ruka(a) s., a. (vaill.)

sama pron. (a:nen indef.pron.)

pyytäytyö v. (refl.v., pass.v.)

he- part. (vahv. esiliite)

Näin on tehty kahdesta syystä:

1.4.1

Sanakirjassa sanaluokkien tarkentavien osien merkintä vaihtelee tavallisimmin sen mukaan, mihin kantasanaan viitataan. Muutama esimerkki valaisee asiaa:

likšahellakseh frekv.-refl.v. → likšoa.

likšoa v.

 

kihahellakseh frekv.v. → kihahtoakseh.

kihahtoakseh refl.v.

 

parahellakseh refl.v. → parahella.

parahella frekv.v.

1.4.2

Sanaluokkamerkinnöissä on niteittäin vaihtelua. Esimerkiksi sanakirjan ensimmäisissä osissa on saatettu käyttää tarkennusta, jollaista ei enää myöhemmissä osissa juurikaan esiinny:

deskr.-tarkennusta on käytetty verbin ohella runsaasti 1. osassa, selvästi vähemmän 2. osassa, vielä vähemmän 3. ja 4. osassa, 5. ja 6. osassa vain satunnaisesti. Substantiivin tarkennuksena sitä on käytetty melko harvoin ja vain 1. ja 2. osissa.

deskr.v.: esim. elletellä, elmetteä, furahtoakseh, hahittoa, ihkahuttoa, ilaittoa, jahmata, jötkötteä, kahkuttoa, komottoa, laikkoa, lonkottoa, mammerehtoa, nynneröijä, pahkuttoa, pinnitteä, rehissä, šiikkoa, tupittoa.

deskr.s.: esim. haiputti, hasero, höikäleh, körkköi.

Samoin -ine- ja -hut/hyt-loppuisten adjektiivien sanaluokkamerkintänä käytetty dem.a.-lyhenne on tavallinen alkuosissa, 5. osassa on vain yksi tapaus. Myöhemmissä osissa on nämäkin adjektiivityypit esitetty pelkkänä adjektiivina tai määritetty moderatiiviadjektiiveiksi (mod.a.).

dem.a.: esim. ahkeraine, ainohut, hentoine, imehyt, kapperaine, laihaine, matalaine, niuhaine, oikiene, onehut, pahaine, rumaine.

Translatiiviverbiksi (transl.v.) on merkitty verbejä varsinaisesti vain kahdessa ensimmäisessä osassa, kolmannessa osassa on vain kolme tapausta. Myöhemmissä osissa on käytetty vain lyhennettä v. tai määritetty verbi passiiviseksi (harvoin refleksiiviseksi).

transl.v.: esim. ahnastuo, atkaltuo, eänevyö, haivertuo, harsketa, helpota, helppovuo, helvetä, heristyö, houketa, huteroittuo, höpelsyö, ilostuo, jurostuo, kahakoittuo, kahmeta, kypsetä, loatketa, nepsakoittuo.

1.5

Kirjaversion roomalaisin numeroin merkityt yläindeksit on hakusanaluettelossa muutettu arabialaisiksi numeroiksi.

Esimerkiksi kirjan hakusanat kupaittoaI ja kupaittoaII ovat luettelossa seuraavanlaisia:

kupaittoa1 v. (kaus.v.)

kupaittoa2 v. (kaus.v.)

2. Viittaushakusanat

Viittaushakusanalla tarkoitetaan viittausartikkelin hakusanaa. Viittausartikkeli on sellainen sana-artikkeli, jonka ainut informaatiosisältö hakusanan ja mahdollisen sanaluokan lisäksi on viittaus toiseen sana-artikkeliin.

Karjalan kielen sanakirjassa on kahdenlaisia viittausartikkeleita: hakusanan lisäksi on sanaluokkamerkintä ja nuoli viittaamassa artikkeliin, jossa kyseinen sana esiintyy (liukie a. → liykie.), tai useampia viittauksia on yhdistetty, ja siksi viittaushakusana on vaillinainen eli katkaistu eikä sanaluokkamerkintää ei ole (yöksy- → eksy-.).

Hakusanaluettelossa viittaushakusanasysteemi on täydellisempi kuin sanakirjassa. Esimerkiksi sana-artikkelissa, jonka hakusana on pum(s)sata, on murreasu pumpšata, josta on tehty luetteloon viittaushakusana pumpsata. kituliekas-hakusanallisessa artikkelissa on murreasu kidulikas, josta on tehty luetteloon viittaushakusana kitulikas. Tällaisia ei siis kirjaversiossa ole. Sanakirjan ryhmähakusanat ja katkaistut viittaushakusanat on purettu täydellisiksi hakusanoiksi; ks. esimerkkejä kohdassa 2.3.

Viittaushakusanoja on kuitenkin tehty vain sellaisista murreasuista, joita sanakirjan käyttäjän on hakusanoitusperiaatteiden tai yleisten äännevaihtelujen perusteella vaikea löytää. Näin ollen viittaushakusanoja ei ole tehty esim. assimilaatio- tai katotapauksista (ennempolvelline ja ennepolvelline s.v. ennenpolvelline) eikä švaavokaalillisista äänneasuista (suluhaine s.v. sulhaine). Luettelon viittaushakusanojen laadinnassa on näiltä osin noudatettu sanakirjan hakusanoitusperiaatteita. Esimerkiksi niissä ei ole b-, d- tai g-kirjaimia eikä diftongeja ua, , tai öä. Myös luettelon hakusanoissa deminutiivipääte on -ine-asuinen, eikä -ini tai -iine-asuista ole tehty viittaushakusanoja.Viittaushakusanoja ei ole tehty myöskään hakusanoissa -ie-loppuisiksi merkittyjen adjektiivien -ei-asuisista varianteista, esim. sana-artikkeliin levie sisältyvästä levei-variantista.

Seuraavassa on vielä muutamia viittaushakusanoja koskevia periaatteita:

2.1

Viittaushakusanat on esitetty punaisella.

rahan/menoi s.

raimakk|o a.

tsarsvuija v.

vakauksi|h adv.

2.2

Viittaushakusanojen sanaluokat on ilmaistu käyttämällä vain lyhenteitä s., a., pron., lukus., järjestysl., v., adv., prep, postp., part., konj., interj.

raippailla v. (frekv.v.)

raippoalla v.

 

loatana/savuine s. (dem.s.)

kloatana/savuine s.

 

kaikki pron. (indef.pron.)

kai pron.

2.3

Kaikkien kirjassa esiintyvien viittaushakusanojen lisäksi luettelossa on viittaushakusanat kaksoishakusanojen jälkimmäisestä hakumuodosta ja ryhmähakusanojen sekä ns. katkaistujen ryhmäviittaushakusanojen kaikista hakumuodoista.

Hakusanasta tukum|massa, -pah on tehty viittaushakusana:

tukum|massa adv. (komp.adv.)

tukumpah adv.

Hakusanasta tukull|a(h), -eh on tehty viittaushakusanat seuraavasti:

tukull|a(h) adv.

tukull|a adv.

tukull|eh adv.

Hakusanasta proa(h)h|a, -u on tehty viittaushakusanat seuraavasti:

proa(h)h|a s.

proahu s.

proa(h)h|u s.

Hakusanasta osapuill|a(h), -eh on tehty viittaushakusanat seuraavasti:

osapuill|a(h) adv.

osapuill|a adv.

osapuill|eh adv.

Hakusanasta valla|ssa, -sta, valtah on tehty viittaushakusanat seuraavasti:

valla|ssa postp.

valla|sta postp.

valtah postp.

Katkaistusta ryhmäviittaushakusanasta ahvenen- (→ ahven-.) on tehty seuraavat viittaushakusanat:

ahvenen/heinikkö s.

ahvenen/heinä s.

ahvenen/kitšu s.

ahvenen/kutu s.

ahvenen/lima s.

ahvenen/onki s.

ahvenen/potku s.

ahvenen/rikka s.

ahvenen/verkko s.

Katkaistusta ryhmäviittaushakusanasta tiivuol- (→ tiivoil-.) on tehty seuraavat viittaushakusanat:

tiivuoleutuo v.

tiivuoliutuo v.

tiivuollakseh v.

2.4

Jos hakusanan lopussa on kirjain tai kirjaimia sulkeissa, on usein tehty viittaushakusana asusta, jossa ei ole sulkeissa olevaa.

e(h) interj.

e interj.

 

kärme(h) s.

kärme s.

 

toisekse(h) adv.

toisekse adv.

 

tipo(i) adv. (vahv.adv.)

tipo adv.

 

t’out’o(i) s.

t’out’o s.

 

tukumma(kse) adv. (komp.adv.)

tukumma adv.

2.5

Jos artikkelihakusanassa on kirjain tai kirjaimia sulkeissa keskellä sanaa, esimerkiksi yhdyssanan määriteosan lopussa, viittaushakusanoja on tehty harkinnan mukaan. Tässäkin on sanakirjan eri osien merkinnöissä jossain määrin eroja.

2.5.1

Seuraavanlaisista tapauksista on tavallisimmin olemassa viittaushakusana:

yö(n)/aika s.

yö/aika s.

 

samote(i)n adv.

samoten adv.

 

hum(s)soa v.

humsoa v.

2.5.2

Seuraavissa hyvin tavallisissa tapauksissa ei ole tehty viittaushakusanaa:

-(h)ine, -(ih)ine, -(eh)ine, -(hi)ne, -(hä)ine:

aika(h)ine a.

toisen/puol(eh)ine s., a.

tšeärä(hä)ine s. (dem.s.)

yksi/pii(hi)ne s., a.

-(j)-:

šile(j)ikkö s., a.

sore(j)i|ssa adv.

ta(j)imana adv. (sup.adv.)

veri(j)öitteä v.

-(v)u-, -(v)y-:

kisa(v)us s.

lisä(v)ys s.

lykkä(v)ytteä v. (kaus.v.)

mana(v)utaltoa v. (mom.v.)

2.6

Hakusanaluettelossa yläindeksimerkintöjä on enemmän kuin sanakirjassa.

2.6.1

Kun on tehty uusi viittaushakusana ja samanasuinen hakusana on jo ollut olemassa, on lisätty uuteen yläindeksiksi 2 (3, 4 . . .).

talo s.

talo(i) s.

talo2 s.

2.6.2

Kun hakusanasta, jossa on yläindeksi, on tehty viittaushakusana, yläindeksi on säilytetty viittaushakusanassakin. Jos on samanasuinen yläindeksillä varustettu hakusana jo olemassa, yläindeksinä on seuraava numero.

tuo1 pron. (demonstr.pron).

toi1 pron.

 

alustoa1 v.

alustoa2 v.

allustoa2 v. (s.v. alustoa2)

 

riisu1 s.

riisu2 s.

riisu3 s. (s.v. riissu)

2.7

Viittaushakusanaa ei ole tehty -niekka-johtimen -nikka-variantista. Sitä ei myöskään ole tavallisesti tehty -šiekka-johtimen -šikka-asusta eikä -vikka-johtimen -viekka-asusta.

2.8

Tverin, Tihvinän ja Valdain kaikista asuista ei ole tehty sanakirjaan eikä luetteloon viittaushakusanaa. Tveristä on esimerkiksi virrata-artikkelissa tieto viirata ja karata-artikkelissa tieto kaarata,

joista ei ole tehty viittaushakusanaa. Sen sijaan karrata-asusta on viittaushakusana karrata2.

2.9

Hakusanoitusperiaatteiden vaihtumisen vuoksi verbin taivutustyyppi, joka on preesensin 3. persoonassa -jau/-jäy-loppuinen, on hakusanoitettu eri tavoin: alkuosissa usein -joa/-jeä-loppuisena (juhajoa, kipajoa) tai myös -ta/-tä-loppuisena (höpäjeä, hövätä2), myöhemmissä osissa yleisesti -ta/-tä-loppuisena (muhata, purata, tširata, poikkeus: pimajoa). Viittaushakusanoja ei tavallisesti ole tehty sanakirjaan eikä luetteloonkaan.

2.10

Yhdyssanan ja sanaliiton alkuosasta tai -osista ei ole tehty viittaushakusanaa.

3. Hakusanaluettelossa käytetyt lyhenteet

a.= adjektiivi
adv.= adverbi
dem.= deminutiivi-
demonstr.= demonstratiivi-
deskr.= deskriptiivi-
fakt.= faktiviivi-
frekv.= frekventatiivi-
indef.= indefiniitti-
inkoat.= inkoatiivi-
interj.= interjektio
interr.= interrogatiivi-
järjestysl.= järjestysluku
kar.= karitiivi-
kaus.= kausatiivi-
kielt.= kielto-
koll.= kollektiivi-
komp.= komparatiivi-
konj.= konjuktio
kontin.= kontinuatiivi-
liitepart.= liitepartikkeli
lukus.= lukusana
mod.= moderatiivi-
mom.= momentaani-
mon.= monikollinen
part.= partikkeli
partis.= partisiippi
pass.= passiivi-
poss.= possessiivi-
postp.= postpositio
prep.= prepositio
pron.= pronomini
refl.= refleksiivi-
s.= substantiivi
sup.= superlatiivi-
taipum.= taipumaton
tr.= transitiivi-
transl.= translatiivi-
v.= verbi
vahv.= vahvistus-, vahvistava
vaill.= vaillinainen
yksipers.= yksipersoonainen