lyhde
s.[kartta]Levikki: ei tietoja VarU, muualta runsaasti t. melko runsaasti. Yhd. hattulyhde, jalkalyhde, joululyhde, kaksoislyhde, kantalyhde, kauralyhde, kusilyhde, levälyhde, napalyhde, olkilyhde, pellavalyhde, polvilyhde, pärelyhde, toukolyhde.
1.
leikatusta viljasta sidottu kimppu. [kartta]Levikki: Poh Kar Sav Kes Kai PerP LänP Ver Ink.
Esimerkit
- ennem maailmas se leikathin se ruvis lyhtheille. Kauhava
- se tuĺ kahestai kourallisest se lyhe. Joutseno
- Vasta kun naapurin isäntä kysyi, tarvitsenko lyhtyä, lopetin pimeässä niittämisen: nakkasi sirpi lyhtehesse ja läksi tuppaa. Uusikirkko Vpl.
- lyheˀ on tòista tòivomassa sanotaan, kun viimeinen lyhde jätetään puimatta. Kitee
- lähes antelemmaam pistet̆tään ne lyht̆teevvähät (= vähäiset lyhteet) hoasijòillen. Juuka
- rukkiit sijotaa lyhteile. Juva
- Rukiin leikkuusta: Kyllä siinä putos lyhettä sänkee. Mäntyharju
- Kolomsattoo lyhettä pä̀evässä leikkasvat parraat leikkoojat. Jäppilä
- Kuhilaan tekemisestä: Lyhteet pantiim piät vastattàej ja yks pantiih hatuks. Kuopio
- kyläkunnam mahilla (= voimalla) koattiih hongikòita kaskiks, sato jaettiil lyhtèinä. Konginkangas
- se (riihi) piti ahtaan niiˀ että lyhep pysy pystyssä parsilla. Keuruu
- kolome kourausta tul yhteel lyhteeseen, kuhilaassa ol viistoista lyhettä. Pihlajavesi
- kaurakökköseem (= kaurakuhilaaseen) pantiiˀ ykstoista lyhestä, ohorakökköseen kakstoista lyhestä. Lehtimäki
- piti ollat tottunuk kouraamaaˀ että kolomesta kourauksesta tuli lyhes. Vimpeli
- vilija leikattiin sirpillä ja pantiil lyhteisii. Saloinen
- Ruukattiil lyyvväs (riihessä) sitä lyhettä nurkkaan, siitä irtosi sillon ne parraat rukkiit, jokka piettiin sittem muista erillään. Reisjärvi
- Ensimmäenel lyhep piti situva lujjaan, niin ei selekä väsy. Piippola
- sit̆teen kohalta kuus tuumoa läpimitatem piti ollal lyhe. Vaala
- tòesta sat̆toa lyhettä oli Jussi om̆maan san̆naasa (= omien sanojensa mukaan) sitonna yhellä rup̆peamalla. Ristijärvi
- Riiheen pistettihim pystöhöl lyhtehet. Kemijärvi
- kaks kouraa panthil lyhtheshen, sitte panthin yheksäl lyhettä kuhilhashen. Rovaniemi
- siothiv vain ku leikathin lyhtheishin ja pistethin varthaissin (= seipäille) kuivaamhan. Jyykeä
- kuka oikee louhka (= taitava) niittäjä on, nii se neljäskii kopraas (= kourauksessa) pannoo lyhteen. Tyrö
- pion ko niitit, sit panit lyhteehen. Kupanitsa
2.
puiduista viljankorsista sidottu kimppu,
olkikupo. [kartta]Levikki: VarP-E-Y osaksi, Sat PohE HämP-K, HämE
osaksi, Kym, KesE
osaksi, PohK osaksi.
Esimerkit
- oljet puδìsteta käsì vaa, siδòta lyhtes ja heitetä latto. Pyhämaa
- oljet siròtti lyhteihi, kun oli ruis kyseessä. Sauvo
- jokùset sirò omal lyhteesä, sit viätiil lattool lyhteet riittaa, pinoon. Kauvatsa
- Kattos ihmettä sano lehmä lyhrettä sää oot keskeltä kii sp. Kiikka
- Kohlija kohli (= pudisteli puiduista viljankorsista jyvät) sitte ja heitti ulos ja sito lyhteeks. Kuru
- kaks tai kolmekkin (henkeä) oli kummallakim pualeh (puinti)häkkiä ja yks joka sito ne (oljet) isollel lyhteelle. Orivesi
- Kaks lyhlettä tuatiil laattialle ja siinä sitä sitte sai lapset teuhata ja teuroo. Luopioinen
- niit ol pitkii olkii (patjassa) sellain iso lyhles rukih olkiikih. Artjärvi
- Puimisen jälkeen oljet nostettihil lyhtehise uluvos riihestä. Himanka
3.
pellavista,
lehdeksistä tms. sidottu kimppu.
Esimerkit
- kon nek (pellavat) keròs kuivu sitten nes sirottii lyhteisii. Noormarkku
- Lehdestettäessä koivun oksap pantiil lyhteisii. Kärkölä
- kakskymmentkaks sormahiist menee lyhteesee pellavia. Myrskylä
- Pantii venneehe hajallee (vedestä niitetyt ruo'ot), rannas sit sijottii lyhteel. Antrea
- Ku hamppu oĺ ulkokuiva se sijottiil lyhteisiij ja vietii sisälle saunaan tài riihem parveej ja iltasittai oamusittai lihattiij ja loukutettii. Sysmä
4.
