elämä
s.eläminen, elo.Levikki: yleissuomal. Ryhmien rajat liukuvia. Yhd. pahaelämä, romuskaelämä, rotteloelämä, taloelämä.
1.
biologisena ilmiönä: elintoiminta, henki.
a.
Esimerkit
- hä lykä̀ttim pois elä̀män kirjost, kuoli. Pyhäranta
- on siinä (istutetussa kasvissa) vähä elämee. Hämeenkyrö
- Mieheltä loppu elämä, mies kuoli. Urjala
- se joka jätettii elämää ol elovaska. Myrskylä
- ku se (sikiö) tuĺ puoĺvällii elämä vàehtu (= kun sikiö raskauden puolivälissä siirtyi ”kuolupuolelta” ”elopuolelle”) ne (raskaana olevat naiset) pyörtyvät. Juva
- ne voan kahtoi seˀ (kuolevan) ˀelämätä, hengenlähtöä. Konginkangas
- Siittä puusta o elämä kaikki, loppunut. Perho
- ei siittä (lapsesta, joka nostettiin joesta) elämäm merkkejä tienny. Himanka
- elämä ei loppunu (jänikseltä) ennenku sitte ku keuhkoihij juoksi veri. Saloinen
- oo̰ siinä (kuolevassa) vielä vähä elämää. Nivala
- siiheḛ (hylkeeseen) ei saaj jäähäp pikkustaa eläm̆mää ammuttaessa, tai muuten hylje sukeltaa jään alle. Hailuoto
- kal̆loilla èij ̮ooh henkiä, niil ̮ov vàin elämä, ne kun èi hengitä. Utajärvi
- sitte se (kummittelija) kun nousi elämään se päevälläeˀ oli ruvennus siellä möykäröemään. Puolanka
- elämä lähti (siitä) poijes. Kittilä
- kyllä minä nyt taijjal läht̆teäj jo elämälle, toipua, virkistyä. Pudasjärvi
b.
”elämässä” = elossa, hengissä.
Esimerkit
- sit on kaks poikka elä̀mäs viäl. Hinnerjoki
- Aìno o vièl elɛ̀mɛs. Sauvo
- kolme (lapsista) on kuallu, neljä on elämässä viälä. Längelmäki
- Apteekkarilla oĺ neljä tytärtä elämässä ja yks poeka. Jämsä
- Sillo kum minuˀ isän oĺ elämässä ja äitin oĺ elämässä ni ei kahviakkaa annettu kum pyhänä. Petäjävesi
- Mies vielä tänäki päivänä on elämässä. Kemijärvi
- ei sunkhan s ̮ole ennää elämässä? Sodankylä
- onko vanhemat elämäsä? Vesisaari
- nyt ̮ei ole ko kaksi elä̀mäsä niistä lapsista. Raisi
- Kalleki ku s ̮olì elä̀mässä seki toi sel laukkunsa. Kolari
- Kolme on elämällä, elossa. Virrat
2.
elinaika, elinikä, eletty ikä.
a.
Esimerkit
- kyl hän vei vaikkiaste elä̀mätäs läpìtte, hänen elämänsä oli vaikeaa. Hinnerjoki
- Lihavat eläimet ovak koko älämäs aja olle hyvä ruva viäres. Kuusjoki
- eì ihmine ol muut velkka kum paskasen kuòleman tɛl elɛ̀mɛl. Sauvo
- sinun on elämä alvus. Vihti
- mää oo (kaula) huìviin tottunuk kokò elä̀mänin ajjaaj ja – –. Vampula
- Ei ihmisen elämä yhren tikun nokas ol sp. Nakkila
- Ensin paistinkakko leivotaan, sitten paistetaan ja lopuksi syödään: se on semmosta se paistinkakon elämä. Hämeenkyrö
- eisukas sem plikan elämä tailap pitkäksi tulla. Hämeenkyrö
- Ei kukkaav voi elämäänsä pisentää. Luopioinen
- ihmisen elämä on (niin mitätöntä) kuh hanhen sonta merer rannalla. Virolahti
- Lyhythä se on ihmise elämä. Kurkijoki
- se on niin tuo immeisen elämä kuv ves hèinäm piällä se niätse vierähtää rumast (= nopeasti) pòes. Uukuniemi
- Kirjava on tikka mehässä, ihimisen elämä kirjavampi sp. Korpiselkä
- ihan siittä läht̆tiin (kun anoppi opetti ja neuvoi) oon, tämän elämäni àejjan kupanna. Juuka
- nyt kàet se on elämä kàekki (= lopussa), jotta tekkee mitä tiettä, jotta èi òul lèippee. Nilsiä
- ihal läpi elämän ol lehmät navetassa lypsetty. Pihtipudas
- jos et tahoj jeähäˀ elämäksesi tähän vaevaan kun hän on jeänyn niin meel lukemaan. Puolanka
- kyllähän se (petäjä) om minun elämän aikana olluˀ elinkeino. Salla
- se (asia) om puhùttu pitkim minùn elä̀männin aikaa. Täräntö
- nyt ko mie ajattelen, ninko sitä männyttä elämäjäinkii ja sitä – –. Koprina
- ei ne ok kàek elämät (= elämänvaiheet) olna niiko oś pitänä. Juva
- niitä entisie elämöetä minä muistelen. Paltamo
b.
ryhmään a liittyvää kiteytynyttä käyttöä:
”elämässään” = elinaikanaan, koskaan, milloinkaan;
”elämänsä” = elinaikansa, ikänsä, aina; ”elämän
(pitkinä) päivinä”, ”elämän ikinä” = koskaan,
milloinkaan; ”elämän iän” = aina.
Esimerkit
- Olen määkiv viis arkkuu elämäsäin tehny. Somero
- em mää o elämäsäni sem̆mosta nähny. Punkalaidun
- se (poika) menetti (ukkosen iskusta) niin kun sen, tajuntansa, parahan, jott ̮ei se enää oikeen tajunnu, asioota, ja sellaahna pysyy elämänsä. Jurva
- min ̮ooˀ ollu, elämänsäs sellaane, huanomuistoone, huonomuistinen. Kuortane
- se keto oˀ ˀollum monen taloon ympärillä vissiiˀ ˀelämänsäs sillä kellehellä, kääntämättä. Alavus
- toiset (ihmiset) kituu elämänsäj jott ̮ei taharo ollap palijo tervettä päivää. Nurmo
- Soli hyvin ujonen ihiminen elämänsä. Kihniö
- em min ̮ov vaan elämäsäni kuullup puhuttavan. Hämeenkyrö
- Matti on Virojoella asunu koko elämän ikäsä. Virolahti
- Vanhat saarelaiset ihmettelivät likeltä veden pintaa tapahtuvaa ajoverkkokalastusta ku hyö oli elämän ̮ikäsä pohjasta pyytän̆ny. Tytärsaari
- mie oon saant elämäi tehät työtä. Ruokolahti
- mie en ̮o näht en elämä päivässäi sellasta. Pyhäjärvi Vpl.
- en òuˀ ˀelämän kuuna pä̀ivinä nähnyt enneˀ ˀakkòin tappel̆luu. Kiihtelysvaara
- Palolta (= Palon kylästä) viinankeit̆too ei sual loppum̆maa elämäˀ ˀikinä. Kiihtelysvaara
- minä (talon emäntä) oo huventana sekä lopettana nii hirvee paljo elämässäi. Juva
- tässähä min oom pyörinä elämäen ijään. Hirvensalmi
- No en elämän päevänä ole tuollastakkaa riitajuttuva kuullu. Kangasniemi
- elämässäń en oun nähnä tämmöśtä ruppanata. Leppävirta
- èi elämän kuum pä̀evänä tiem mittää. Vieremä
- siitä lehmär rapamahasta minä ooˀ elämässä̀in tehnä sylttyä. Pihtipudas
- Korkeja₍ahom Maija pesi elämäsän Nissih herraim pyykit. Lappajärvi
- Ennen kivijalat tehtiin luonnonkivistä nys sitte mun elämähäni ne halako kivet. Himanka
- teki maantöitä elämänsäˀ iän. Saloinen
- ei elämän kuum päevinä tarvihtet toevoo. Sotkamo
- en elämäni hilleessä oot tuommosta ihmettä nähny. Sotkamo
- ei ei ei elämäm päevään sillälaella rykinnä kun se ryki. Sotkamo
- sitä ei ihminen tiijä mitä sitä elämässään yhyttää, mihin kaikkeen joutuu. Kajaani
- lapsi₍elämäsäˀ (= lapsuutensa) on soanuk köyhyyvessä kasvoa. Puolanka
- En elämän kuna ole sielä käyny. Kemijärvi
3.
kuoleman jälkeisestä elämästä; todellisuudenvastaisesta t.
ympäröivästä todellisuudesta irrallaan olevasta elämysmaailmasta, johon esim.
mieleltään sairas t. hajamielinen ihminen on joutunut. Us. konneksiossa
”tulevassa (toisessa) elämässä”. Osaksi ehkä
kirj. [kartta] Vrt. elämä 8.b.
Esimerkit
- kukà siit toisest ̮elä̀mäst ̮etùkätten tiä̀tä. Mynämäki
- En huoli sinnuu en täs enkä tulevas elämäs. Heinjoki
- Konginkangas
- se (hajamielinen kauppias) on niinko toisesa elämäsä siinä myydessään. Himanka
- jaa onko hänki toisesa elämäsä, kuollut? Himanka
- se vei tajuttomaksi ja se eli toista elämätä. Pudasjärvi
- Kemi
- se elää toista elämeä, hourii. Vermlanti
4.
terveydentila, olo, vointi, kunto. Us. konneksiossa
”paha elämä” = pahoinvointi. [kartta]Levikki: eniten tietoja
KarP Sav Kai Ver, joitakin tietoja
KarE-K KesP
PohE-K, lisäksi yksittäistietoja.
Esimerkit
- mää kysỳsi (humalaiselta) uskallaks sää mens semsses elä̀mäs kotti? Hinnerjoki
- on sellaane helappo elämä, kevyt olo. Nurmo
- On niin ilkijä elämä, kyl mie pijan tailan oksentaa. Iitti
- siint ̮ei (parista perunapaistikkaasta) nyt nii paĺjo tulekkoa et paha elämä tekyö jos ne syö. Lemi
- Emännän huonovointisuus tietää vieraan tuloa: se o varmaa Hilkka tulollaa ko miul on nii metka elämä, omituinen olo. Uusikirkko Vpl.
- Oĺ vähä tuimallaista tuo kala, nin tuĺ paha elämä syötyy. Kitee
- Kun olin syönyt maksaa se niin koski se niin koski se niim paha elämä tuĺ. Kiihtelysvaara
- sittä (kun antoi iskeä suonta) muka korj̆jàutu se elämä. Ilomantsi
- Otappas tästä tätä minur roppii nin tulloo parempi elämä. Joensuu
- se tuntu niin keppee elämä olovan kun oli kupattu. Juuka
- se tekköö paha elämä ku vettä juop. Juva
- ku söi jottae ja jòe oĺ nii turpee (= kylläinen) elämä. Juva
- Minulla on ollu koko uamun niin vetka elämä, hiukaiseva tunne, suolaisen himo. Kangasniemi
- Tuosta vein juonnista tulloo niin vetkä elämä, sietäś suaha suolakalloo. Kuopio
- tulloo semmońeˀ ölö elämä ja alakaa oksettoo. Pielavesi
- Jopa mullon tuas hiuka elämä, suolaisen puute. Keitele
- Minulle tul nii vetkä elämä että lähin kesken poes. Viitasaari
- tuommoisessa elämässä (= taudissa) òes màetokèitto kàekista làohkeinta. Konginkangas
- kyllä mää saan elämäni retuseksi jos mää otav väkijuomaa. Himanka
- On ollu koko päivän niin huono elämä, etten ole saattanut syyäkkään. Piippola
- Kevättiä sairastaessa on syömittömyys ja vetelä elämä, veltto olo. Pudasjärvi
- niinhän tuo tunnustaa että tulloo ihan kippee elämä kum peätä kivistää ja mahataoti tuli vielä peälleppeätteeksi. Sotkamo
- kotjotuselämä (= huono vointi) se on vaen. Sotkamo
- sihku (= sikunapontikka) tek̆köö pahan elämäj ja särk̆köö aevoja. Ristijärvi
- koettaa se naoroakkiv vaekka sill ̮on vaesuo se elämä. Puolanka
- mull ̮ov vähän heikko elämä. Rovaniemi
- mull ̮oon nykki ollu oikeih huono elämä koko aamukauen. Pello
- sillä taitaa olla meleko raskas elämä [jo] ttei se jaksa puhua. Vermlanti
- oĺ paha elämä, tuĺ paremmaks kum minä oksensin. Vermlanti
- Mie söin ruakoi marjoi niin paljon, jot miul tul paha elämä. Lempaala
- En saa syödyksi raakoja kananmunia: èi otam minun elämä èi. Uusikirkko Vpl.
- èi se otas se elämä vastaa, ei voi syödä. Hirvensalmi
- tàesipa se (kelloseppä) saahak kello hyv̆vään elämään, kuntoon. Utajärvi
- kello on sèisonus se un ollukkik kàovva huonossa elämässä. Utajärvi
- sillä oli jo kasvompiirteissä semmonen saeraloenen elämä. Kajaani
5.
elämä kustannusten, toimeentulon kannalta.
Esimerkit
- sitä̀ myöre se on tääl elä̀mä ruvèn vaorastumaa jokatten kohralt. Eura
- ei niist (heinänteosta ja luudanteosta) oikke elä̀mätäs tee, hanki elantoaan. Hinnerjoki
- Rahdinajosta: kaikkia niitä elä̀mäksens tehrääj ja voovataan ko henkee koìtetaan kans erès viä̀rä. Vampula
- olihan siälä syntyny uusia huanehia ja uutta peltua ja viäläpä viis Herral lahajaakij (= lastakin) ja elämä oli muutoonkin ylähäp päi. Lapua
- ei elämä okkaa yhlen korpuv varasa. Hämeenkyrö
- maasta kiskottiin se elämä. Urjala
- elämä repeää, kul lehmä kantaa sp. Hollola
- lujaa se ol elämä jolla ol paljo lapsii. Myrskylä
- sitä elettiiv vaan sitä (vaatimatonta) elämää mitä elettiin. Virolahti
- hyvä elämä ei miul uo olt puutetta mistää. Uusikirkko Vpl.
- millä ne kööhät kä̀ötti (lapsiaan koulussa) kun se oĺ kerj̆juulla se elämä. Juuka
- savotast ̮on nykyj̆jään eläm̆määk hevosillaak. Pielisjärvi
- kyllä se oĺ kehnova elämätä torpparilla. Hirvensalmi
- Hevośessa mieheh henki, akassa koko elämä sp. Kangasniemi
- retustamista se on semmonev vajava (= puutteellinen) elämä. Nilsiä
- kyllä se enne₍àekane elämä oĺ (kovaa) mutta minä sano että, èi tämä ruusuelämä èi tämä òekeen kàovan kestä. Joutsa
- jos mies olis juoppo ja vaimo tulee kerijäähän niim minä antasin elämänapua. Himanka
- Piti itse järjestääj jo heti penikasta se elämä ja hankkia rahaa. Raahe
- Sill ̮oli hyvä elämä niinkaun kur rupesi juuvar relloamaan. Utajärvi
- siinä elivät semmosta sievee elämätä, kohtuullisesti toimeentulevina. Sotkamo
- se melekein metästyksestä ja kalastuksesta otti elämäsä. Sotkamo
- siinä talossa on hyvä elämä. Ristijärvi
- siin ̮on elämä aevan yhen kannikan varassa. Puolanka
- syöminen on soamisessa elämä kylän varassa sp. Puolanka
- sill ̮on kauheem paljol lapsie ja, ja niil on köyhä huono elämä. Vittanki
6.
ryhmään 5 liittyen: elämisen tarpeet, elintarvikkeet, ruoka;
omaisuus, varallisuus, tavara, karja.
a.
Esimerkit
- eì siinä (30 mk:n päiväpalkalla) erìnomàsestis sittekkäär rahòtuk ko siittä elä̀mäns ottaa ja vaatteens. Vampula
- Ei sellaashin kauppoohin pirär ryhtyä, siinä menöö pian koko elämä. Laihia
- On Ameriikasta keksiny (= hankkinut) ittellensäj ja lapsillensa elämä. Alahärmä
- Ajattelin, että jos tuloo ukonilama ja se rimuaa siällä (kotona) kaikki mun elämäni. Nurmo
- ei nys saisikaan (kuten ennen) enää elämäänsä (= taloa ja tavaraansa) niim paperiksi (= rahaksi) muutettua. Nurmo
- kun ̮ei muuta elämää okkan kuv vähä pernoita. Hattula
- kaik koko talven elämän (= elintarvikkeita koko talveksi) toivat siält Virost. Kymi
- Vaikka rahat menivätkin, tulevat kyllä toimeen elämä (= karja, elintarvikkeet ym.) ku jäi kotii viel. Lemi
- se o sutehine ihmine, mikä kaik ahnastaa toise ihmise elämä, omaisuuden. Lavansaari
- ei nii yhtä elämä einettä se màistant lähtiissä. Juva
- Myllärillä oli kaikki mitä talon pitoon kuului, pellot, rakennukset ym.: sil oĺ tä̀ys talo elämä. Hirvensalmi
- Sillon elämätä kun kettupojalla kipossa sp. Laukaa
- Sen elämätä myytii. Jämsä
- Se olis jeännyk koko Palojoiˀ (talon) elämä (= karja) sinnem mehtää. Jämsä
- Älä nyt koko elämätäs mulle anna. Jämsä
- Se on oikein hyvässä elämässä. Koskenpää
- Minä oom mailmalta elämäni koonnu. Alajärvi
- Leski myi talonsa, alkoi pitää ruokamiehiä ja söi niinen kans sen elämänsä. Himanka
- kuv varkain kattoo toisen elämää (huonetta) niin tullee näärännäppy. Ii
- maot pilasi minun elämätäni. Sotkamo
- vähänä siinä on elämä kun ollaan variksen kansak kilipasilla. Taivalkoski
- Paransynnytyssanoja: ”Puolen annan hengestäni, sielustani, ruumiistani, enämmän puolen elämästäni.” Kittilä
- ko merèstä pittä̀ otta elä̀mä, ei se olè niin kaksinen se elä̀mä. Raisi
- sitä (ohraa) triivathin (= viljeltiin) ihmisen elämäksi. Jyykeä
- mitä̀ talòn elä̀mhään (talouskaluihin) tullee se on ittet tehty kaikki. Kainulasjärvi
- Lehti on kotoporon tärkein ruoka talvella se om poròn elä̀mä se. Kainulasjärvi
- juomaril, sill ̮ei elämää (= varallisuutta) olt. Kallivere
b.
”antaa (menettää) elot (etunsa) ja elämät
(elämänsä)”.Levikki: joitakin tietoja
Var Sat Häm Kes. Vrt. elo II.3.
Esimerkit
- etùs ja elä̀mäs hän sil flikàm pahìkol kokko. Mynämäki
- kyl siihem (lääkärissä käyntiin) menee elot ja elämät. Vihti
- Ruskilaisil on piänet maat, mut rannas (jossa harjoitetaan nahkiaisen pyyntiä) niitten on etu ja elämä. Nakkila
- Antaa vaikka etunsa ja elämänsä. Kiikoinen
- Siin on sittes semmonen narisija se Aaltoska, ette siltä narinat lopu, ei vaikka elos elämäs antasit. Kylmäkoski
- sem menee elot ja elämät ennenkö se ser reeraan saa. Hattula
- mäń koko elo ja elämä. Konginkangas
- Siellä on oloa ja elämää, iloa ja rikkautta. Kuortane
7.
elämä laadun, sisällyksen kannalta; elintapa.
Esimerkit
- Reeras on niinko Heinose eläm sp. Hinnerjoki
- Simmost se nyy on tyämiähe äläm, voit vaam pistetä fläskim pääl ja sit mennän tyäväentalol laolama. Pertteli
- ei tää (ainainen sotiminen) o ihmisten elämää se on kaukan siit. Vihti
- tälläi jo ko ov vanha ja rahnanen ni eì se elä̀mä ennääm mittääl lystiä oo. Vampula
- se (entisaikainen elämä) oli semmosta tommin elämää, yksitoikkoista elämää. Pomarkku
- siä on siivoo elämee ei siä sillä lailla jualaj ja olla kuin eräässä toisessa paikassa. Hämeenkyrö
- kun niv vastemmiäliseen elämääm pittää ittensäs sulkema, mennä vastenmielisesti naimisiin vanhempien tahdosta. Kangasala
- kyllä tässä elämässä elämää o, kurjassa kurjuutta. Hattula
- sillähän teä elämä on sellaist puuttielliist naisem puolest kun ei ole emäntää. Padasjoki
- Elämä on kun silkkii ja ihmiset kun apinoi sp. Lapinjärvi
- se (kuoleva) oli hirmust valitellu elämätäh papille. Kymi
- siin sanoit sem paha tauvi (= syfiliksen) ollie – – pitäkyöt parempoa elämeä. Lemi
- Ei muut voi sannoo ko et surku tulloo ko ihmine viinan tähe pillaa elämääse. Johannes
- kuis se pit huonoo elämää se herra Pietarìs, niihe hutkii kans vaa elel. Uusikirkko Vpl.
- mite se tei elämännä nyt männyö? Pyhäjärvi Vpl.
- no eläm̆mee se oĺ sehik kesä ja se talavi (jolloin mies sairasti), yĺ tuosta om piässyk. Kiihtelysvaara
- sitä vanhan kansan eläm̆mee nin sitä oĺ monellàesta, nii, siihen nähen kun nyt. Liperi
- se korjoo sitä elämätään niinku sika nàemistaa sp. Siilinjärvi
- seov (kova reumatismi) viennä tämäm minun elämänniin niim mitättömäks, jotta sillä èi tiem mit̆tää. Nilsiä
- àejjae kun se om paljo muuttunut toe työnteko ja koko elämä. Luhanka
- kylläse (savutuvassa asuminen) nim mustoa elämätä oĺ että. Korpilahti
- Isäntä pojillej jako (talonsa) ja meni vaim mökki₍elämää pitähä. Himanka
- niin sillä (lapsella, joka lakkaa itkemästä) paran̆nee elä̀mä. Pudasjärvi
- ei siinä tarvihteh hyvin yläviä elämijä pitteeˀ (niillä palkoilla) enkä tahokkaak kun henki pysysi. Sotkamo
- ei sitä ruppees siihen (varastamisen) hommaan joka tavallisestiˀ ihmiselämätä aekonoo ellee. Sotkamo
- se kirjotti Ameriikasta, että tämä onkir roestojem moa, ei ooˀ oikeata ihmisten elämeä. Kajaani
- se ̮on sitä tanssielämätä viettänyp (= kulkenut tansseissa) pitkän aekoa. Kajaani
- semmonen se ̮on lasisilimäen (= silmälasien) kansaˀ elämä kun lämpimään tulee niin huurtuvat. Ristijärvi
- siinä Suopasa (= Suopan talossa) oliki semmosta vanhan kansan elämää. Rovaniemi
- niill ̮oli (kalastajilla merellä) herttain ̮elämä (= hauska elää) kallain kanssa. Jyykeä
- rajùa elä̀mää se (lohikäärme) ellää. Vittanki
- se om myötäsää sen elämä. Tyrö
- ei hänen elämäst tule mittä̀, ei herttast hevom persettä. Kallivere
8.
ryhmään 7 liittyvää käyttöä.
a.
talous, talonpito, koti ja siihen liittyvät toimet,
perhe.
Esimerkit
- kaikki se (äiti) sen (pojan) elämät om puhunnu ja olot. Vihti
- meneehän se (sika) tuas nyk kesääl elämän sivus, muun puuhan ohella. Kymi
- yhteine elämähä (= talous) niil ̮o vaikka asuvatkin kahdessa eri rakennuksessa. Lemi
- jos kuka nyt kattee silmä̀l katsoo tätä miu elämäj̆jäi se tekee synnin. Uusikirkko Vpl.
- Elämän eläjäks sanotaan naista, joka on tullut taloon hoitamaan emännän tehtäviä isäntäväen ollessa poissa. Mäntyharju
- se oˀ ihaˀ eri elämääm menny (= perustanut oman taloutensa), se Heikki. Vimpeli
- Samasa elämäsä on eletty, eikoo riirelty. Kaustinen
- Peltojen paketoinnista: eikö se om mallia tuo ko lopetetahan elämä? Himanka
- kuv varkain kattoo toisen elämää, niin tullee näärännäppy. Ii
- Pääsisin vakituiseen työhön ja perhe eläisi kum minä jonku isännän turviin ja niskolles saesin sen elämän. Sotkamo
- yhteiseksi pannaan tämä elämä, ruvetaan yhdessä elämään ja asumaan. Ristijärvi
- alotellaampa tästä nyt tätä elämeä. Ristijärvi
- siinä talossa se ̮on kaekki se elämä nukkuvassa lamassa. Puolanka
- Olin Mikon elämää hoitamasa. Rovaniemi
- Lappalaiset paljo, muuttavat, näihi muihin töihij ja heittävät, se poròn elä̀mäm (= poronhoidon, porotalouden) pois. Vittanki
b.
”elää (pitää) omaa elämää” tms. = pitää t.
hoitaa omaa talouttaan, olla omissa oloissaan, elää omissa
maailmoissaan. Vrt. elämä 3.
Esimerkit
- Kertoja radiosta, joka soi yksinään muiden keskustellessa: hän elää hänen omaa elämääs vaa. Vihti
- ne (hyönteiset) elää taas sit omaa elämätäh miksikä ne ol luotu. Artjärvi
- tahtoitha ne viimiseltää ruveta ommaa elämäj̆jää elämää ja niin suurperheet hajosivat. Uusikirkko Vpl.
- ne (yhdessä asuva vihkimätön pari) ellää ommoo elämättääj ja sillä siisti. Pihtipudas
- sitte (naimisiin mentyäni) minä jouvun niinkun omiin elämiini. Saarijärvi
- Siinä talossa oĺ paljol lapsia ja ne oĺ omissa elämissä. Petäjävesi
- kaks tytärtä on naimisissa omassa elämässää. Keuruu
- asuttihin omaa elämää kukil laillaha. Himanka
- sitte kum me olimma omasa elämäsä (= naimisissa) niis sitte ukko (= aviomies) piti sen (saunan lämmittämisen) huolenaan. Pattijoki
- on se (horiseva vanhus) jossaer raossa ymmärryksellään van toesekseen jos mitä puhhuu niin se ellää ommoo elämättään. Sotkamo
- ja minnäes sitte omassa elämässäni (= itselleni omia tervahautoja) niitä juurikoita poltin. Kuhmo
- poeka nukkuu ja ellää ommoa elämättään. Kajaani
- minulla oli lapsie pienosie jotka hiliskasi ja pitivät sitä ommoa lasten elämätä. Puolanka
- toesinaam pantiin ovi pönkkään, ruokoa laitettiin lapsillej ja ne siellä sae elleä elämättään. Puolanka
- ei siinä ole määrää (mihin aikaan aamulla mennään navettaan), kukin omissa elämissähä, omien tapojensa ja tottumustensa mukaan. Kemijärvi
9.
ilmiöt ja tapahtumat, joiden keskellä ihminen elää; ympäröivä
todellisuus; olot.
Esimerkit
- Ei elämäsä sittem mitään olisikkan, kunne millään olsim mitääv väliä. Suoniemi
- kyl se (ihminen) vaan ̮on nolla kun ̮ei mitäh tielä elämästäh, vanhoista asioista. Lapinjärvi
- Jaalass ̮oj jalo elämä, niityt alla, pellot päällä kalavelet kahlem pualen, nälkä keskel kylää sp. Jaala
- se (hylje) kattelee elämää (jäällä) ja nostelee päätään. Suursaari
- kuka männöö järkinää (nuorena naimisiin), se ei tiijjä elämäst mittää. Ruokolahti
- tavallises elämä̀s (= arkioloissa) ei pijetty lakanoi. Uusikirkko Vpl.
- pientähän se ̮on ollus sillon (1850-luvulla) Kajjaanin elämä. Kajaani
- se ̮om moa₍elämässä (= maalaisoloissa) iso raha. Kajaani
- pittää etèlässä nuoita förètraakia (= esitelmiä) Lapìn elä̀mästä. Jukkasjärvi
- ei siel (Inkerissä hävityksen jälkeen) ennää elämä ois. Venjoki
10.
äänekäs meno, meteli, melu, pauhu; riita; touhu, tohina. Us.
konneksiossa ”pitää elämää”.
Esimerkit
- Vähemp eläm mnu huonesan vaik seinä kene oma olsi sp. Laitila
- Ei stä muija viit mittäm puhu (= ojentaa, varoittaa) ko se otta kaikist koht niin kova elämä, ete stä voi kuulustel. Lemu
- lauloin ja pirìn ilòst elä̀mä et toisilaki ol ilò ku mää pirin ilò ja. Perniö
- Simmone elä̀m ol siäl hakkutarhas kun kaik (lapset) siäl oikken tuhtasiva. Kisko
- se (koira) otti kovan elämän kun yritin mennä taloon. Vihti
- muv vattanim pittää erìnomàsta elä̀mää, kurinaa, ääntä. Vampula
- Semmosee elämää herrää jo kaikki ko tälläppual hautausmaa aira vaa o. Nakkila
- Lehemä piti niin kauhian elämän. Ilmajoki
- ja sitä elämee (= työväentalolta iltaisin kuuluvaa ääntä) pitee ihmisen kuulteleman. Hämeenkyrö
- Pirätte semmosen elämän ettei harakatkan katon päällä pysy. Kiikoinen
- Siälä oli taas semmonen elämä kum miähet oli juavuksisa. Suoniemi
- Mikäs helvetin elämä siä ny alako käymään. Ruovesi
- Talossa, jossa kummitteli, oli pietty kiukaalla pahhaa elämää ja kuljettu permannollakin eikä saanuk kukkaar rauhassa nukkua. Kuorevesi
- se (tapetun ruumis) oli mettääv viäty lammikkoon, korpit piti aika elämää ja paljastivat näin tapon. Orivesi
- Sammakot kuti siällä (lätäköissä) ja ne pitää semmosen elämän kutureisullansa. Urjala
- Muija huusi ja lapsep pora, siäl oli semmone elämä. Nurmijärvi
- se ( ”tolkkakello”) ei pilän niim mahlotoint elämääkää kuin aisakello t. kulkunen. Hollola
- ku (lapset) tuleevat syömäh ni suuren elämän kans. Artjärvi
- ja nys sanovat että siäl kansahhuallos ol niin kova elämä (= riita ja meteli) ollu. Kymi
- Nuorten elämöinnistä, vapaasta seurustelusta: mäniit kaik saunoa ja siel omoa elämäteä pitiit, menuisiit. Lemi
- sàunoom pit viijjäˀ (mielipuoli) että sài pitteeˀ ommoo elämääsä. Kitee
- Karhu hyökkäsi lehmän kimppuun; se karhu huuti sekkaaj ja lehmä huuti jotta se kuulu niim mahoton elämä sieltä. Rautavaara
- sielä kö ne ylty (riitelemään) nii voi sitä elämätä. Juva
- kuˀ om pòekaoravia (= oravan poikasia) niˀ on emä elämätä, melkoista vilskettä. Jäppilä
- vòe herraj jie sitä elämätä mikä oli, kun kauppa paloi. Pihtipudas
- Joha siinä pijät suuremma elämä yksinäs kum minä koko joukkon kanssa. Sysmä
- Matti oli mun elämäni kuulluk ko minä sen (linnun tappaneen kissan) kans älämensin. Himanka
- kyllä siinä elämä (= kiivas puhelu) nousi ku akat taas pääsi yht̆tee˷. Nivala
- mikä elämä täälä oo̰? Hailuoto
- kun ne saa viinaa niin sen arvaakiˀ että elämä sillon nòusee. Utajärvi
- voi onneton sitä eläm̆mää minkä se (karhu) nosti. Ranua
- kovin issoa pittää elämätä rukki. Sotkamo
- se emäntä oli pitänyp pahhoa elämeä isännälle. Puolanka
- Kun mettä huokaa (kuuluu) semmonen huoku vain – – ei liikettä näy mithän, on siinä (metsässä) semmonen elämä, näkymätön toiminta. Rovaniemi
- tolppa (= sähköpylväs) pittää kovvaa elämää, taitaa tulla nöyrä sää, pyryilma. Pello
- voam pitää nuo sikiöt seittyistä elämeä ja eäntä ettei soa huilata. Vermlanti
11.
muuta käyttöä.
a.
b.
c.
d.
e.
f.
g.
Esimerkit
- Kyll on tosi kova näläkä, ku ei oo saanu koko päivänä elämän einestä. Jalasjärvi
- Mää luulij jotta tääl oj jo kaikki paikak kunnos ekkä soo saanu aikahan elämän einestä. Jalasjärvi
- se (koira) haukkuu räykyttee yhtenä elämänä, yhtenään. Hämeenkyrö
- kuv veri juaksee tosa (haavassa) yhtenä elämänä. Hämeenkyrö
- ne (trullit) noi juhlaöinä ja silviisii tek noit elämitää, pahoja töitään. Jaala
