A
B
C
D
E
F
G
H
I
J
K
L
M
N
O
P
Q
R
S
T
U
V
W
X
Y
Z
Å
Ä
Ö

Ohjeet

Käyttöohjeet

Kirjainruudukko

Vasemman sivupalkin yläosassa on kirjainruudukko, jossa on tummennettuna ne kirjaimet, joilla alkavista hakusanoista sanakirjassa on sana-artikkelit. Klikkaamalla kirjainta saa näkyviin sillä alkavien sanojen luettelon. Ruudulla on kerrallaan näkyvissä kaksikymmentä sanaa.

Hakusanaluettelo

Vasemmassa sivupalkissa on aakkosellinen hakusanaluettelo. Kukin hakusana toimii linkkinä sana-artikkeliin. Tässä luettelossa on kahdenlaisia sanoja: varsinaisia hakusanoja ja hakusanan tarkenteena olevia sanoja. Tarkenteena olevan sanan jäljessä on oikealle osoittava nuoli, joka kertoo, että sana on osa linkistä aukeavaa artikkelia.

Hakusanaluetteloa voi selata nuolien avulla eteen- ja taaksepäin (ylös ja alas). Klikkaamalla hakusanaa se siirtyy luettelon keskelle ja kyseinen sana-artikkeli avautuu.

Haku

Sanakirjan hakukenttä on mustan vaakapalkin vasemmassa reunassa. Hakukenttään kirjoitetaan joko koko hakusana (esim. helistä) tai osa siitä (esim. heli). Hakukentän oikealla puolella olevasta pudotusvalikosta voi valita, sijoittuuko etsittävä merkkijono sanan alkuun, keskelle vai loppuun. Ei ole väliä, kirjoitetaanko haettava sana isolla vai pienellä alkukirjaimella.

Haku on ennakoiva, eli se tarjoaa jo kirjoitusvaiheessa hakusanoja, jotka täyttävät haun ehdot. Ennakoivan haun tuloksena on sekä suomen- että somalinkielisiä sanoja, joissa on etsitty merkkijono. Somalinkielisten sanojen perässä on sulkeissa maininta ”(somali)”. Nämä sanat ovat suomenkielisten hakusanojen somalinkielisiä vastineita.

Varsinaisen haun tuloksena avautuu luettelo hakuehdot täyttävistä suomenkielisistä hakusanoista ja mahdollisista hakusanan tarkenteista aakkosjärjestyksessä. Hakusanan tarkenteet ovat sanoja, jotka täsmentävät varsinaisen hakusanan merkitystä, esimerkiksi leski-artikkelin hakusanan tarkenteet naisleski ja miesleski.

Varsinaisen haun tulosten lopussa voi olla suomenkielisiä hakusanoja, joiden perässä on sulkeissa niiden somalinkieliset vastineet. Nämä osumat on aakkostettu somalinkielisen vastineen mukaisesti. Esimerkiksi sellaisessa haussa, johon kirjoitetaan heli, tuloksena ovat sanat: helikobakteeri, helikopteri, helinä, helistin, helistä, helium, hommata (helid), keksiä (helid) jne.

Sana-artikkeli ja sen rakenne

Malliartikkeli selitteineen

Hakusana

Substantiiveista, adjektiiveista, pronomineista ja lukusanoista on hakusanamuotona useimmiten yksikön nominatiivi.  Jos sitä ei ole tai se on teoreettinen, hakusanana on jokin muu käytössä oleva sijamuoto, usein monikon nominatiivi (esim. alkeet, läksiäiset). Jos sana esiintyy tavallisesti tai usein monikossa, mutta yksiköllisetkin muodot ovat mahdollisia, hakusana on yksikössä. Tällöin hakusanan perässä on merkintä tav. mon. tai us. mon. (esim. anniskeluoikeus, elinehto).

Verbien hakumuotona on 1. infinitiivi (esim. ajatella, hakata).

Hakusanoina on myös lyhenteitä: sanan tapaan luettavia, esimerkiksi EMU, Emu1, ja kirjaimittain luettavia, esimerkiksi DVD, dvd18.

Hakusanoina on myös paikannimiä: mantereiden, maailman suurimpien merien, järvien, jokien, saarien ja vuoristojen nimiä, Euroopan valtioiden ja niiden pääkaupunkien nimiä sekä suurimpia Amerikan, Afrikan ja Aasian valtioiden nimiä.

Hakusanoihin sisältyy myös tärkeimpiä kansainvälisten järjestöjen ja Euroopan unioniin liittyvien toimielinten nimiä, samoin kuin tärkeimpien kansainvälisten tuomioistuinten ja sopimusten nimiä.

Hakusanoina on myös suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviä nimiä (esim. Kela, Maahanmuuttovirasto) sekä julkisiin paikkoihin liittyviä nimiä (esim. Arkadianmäki, Mäntyniemi).

Mukana on myös suomalaisten juhlapäivien nimiä (esim. Kalevalan päivä ja Lucian päivä).

Hakusanan edessä oleva numero (1., 2. tai 3.) kertoo, että hakusana on homonyymi. Homonyymi on sana, joka äännetään samalla tavalla toisen sanan kanssa, mutta jolla on eri merkitys, esimerkiksi 1. kuusi ’puu’ tai 2. kuusi ’lukusana’.

Taivutustiedot

arka 9*D adjektiivi KS

Sana-artikkelissa sinisellä taustalla näkyvä lyhenne KS on linkki Kielitoimiston sanakirjan vastaavaan artikkeliin. Tästä artikkelista näkee hakusanan taivutustiedot.

Kaikista Kielitoimiston sanakirjassa hakusanoina olevista substantiiveista, adjektiiveista, pronomineista, lukusanoista ja verbeistä esitetään taivutustiedot. Hakusanoista annetaan muutaman taivutusmuodon sarja, jonka perusteella sanan muut muodot voi päätellä. Adjektiiveista esitetään myös vertailumuodot eli komparatiivi ja superlatiivi (esim. hakusana arka: komparatiivi arempi, superlatiivi arin).

Hakusanan oikeaan yläkulmaan merkitty numero viittaa Kielitoimiston sanakirjan taivutustyyppitaulukkoon. Numeron ja tähden jälkeinen kirjain viittaa astevaihtelutaulukkoon. Jos merkintä on sulkeissa, hakusana taipuu vain harvoin sulkeissa olevan tyypin mukaisesti, esim. humala10, (11), nahka9*(D).

Kaikille taipuville lyhenteille on annettu taivutustyyppi. Sanan tapaan luettavat lyhenteet taipuvat kuten vastaavan tyyppiset sanat, esimerkiksi EMU, Emu1, taivutettuna Emun, emun. Kirjaimittain luettaviin lyhenteisiin merkitään kuitenkin kaksoispiste ennen taivutuspäätettä, esimerkiksi DVD, dvd18, taivutettuna DVD:hen, dvd:hen.

Sanakirjassa on myös sellaisia hakusanoja, joita ei ole Kielitoimiston sanakirjassa. Niidenkin yläkulmassa on taivutustyypin numero, mutta ei linkkiä Kielitoimiston sanakirjaan.

Sanaluokka

Sana-artikkelissa kerrotaan, mihin sanaluokkaan suomenkielinen hakusana kuuluu. Sanakirjassa käytetyt sanaluokat ovat substantiivi, adjektiivi, pronomini, numeraali eli lukusana, partikkeli ja verbi.

Yhdyssanaraja

Kun hakusanana on yhdyssana, sen osat ovat näkyvissä hakusanan alla sulkeissa pystyviivalla erotettuina, esimerkiksi autotalli (auto|talli) ja naurunaihe (naurun|aihe).

Tieteelliset nimet

Tieteelliseen nimistöön kuuluvien eläinten ja kasvien tieteellinen nimi on mainittu sana-artikkelin alussa.

Sanojen käyttöalan kuvaus

Hakusanan, merkitysryhmän tai esimerkkien yhteydessä esiintyvät lyhenteet ilmaisevat sanan käyttöalaa.

Sana tai ilmaus voi olla jonkin erikoisalan kieltä (tekn., lääk., mus. jne.).

Sana voi myös poiketa tyyliltään normaalista yleiskielestä ja olla esimerkiksi asiatyyliä epämuodollisempaa arkikieltä (ark.), ylätyyliä (ylät.) tai lastenkieltä (last.). Sanan sävy voi olla esimerkiksi halventava (halv.) tai leikillinen (leik.). Sana voi olla myös vanhentunut (vanh.). Tällaiset tyyliin liittyvät käyttöalamerkinnät viittaavat ennen kaikkea suomenkieliseen hakusanaan.

Lyhenne yleisk. tarkoittaa, että sanaa käytetään yleiskielessä, mutta kyseessä ei ole käsitteen tai termin "virallinen" nimitys, esimerkiksi kilo yleisk. kilogramma.

Lyhenteiden suomen- ja somalinkieliset merkitykset esitetään lyhennetaulukossa.

Vastine

Hakusanoille on annettu yleensä 1–3 vastinetta. Vastineet ovat mustaa lihavoitua tekstiä, ja niiden välissä on pilkku, esimerkiksi:

Kuva artikkelista aalto

Selittävä vastine

Jos hakusanalle ei ole olemassa somalinkielistä vastinetta, hakusanan merkitys esitetään selittävällä vastineella, joka näkyy tekstissä harmaana:

Kuva artikkelista koivu

Selittävä vastine voi olla myös vastineen jäljessä, jolloin se tarkentaa vastineen sisältöä, esimerkiksi:

Kuva artikkelista eduskuntaryhmä

Esimerkit

Sana-artikkeleissa esitettyjen esimerkkien tehtävänä on valaista sanan merkitystä sekä tyypillisiä lause- ja käyttöyhteyksiä. Esimerkit ovat joko vaillinaisia lauseita (esim. mielenkiintoinen henkilö, laitteen käyttöohjeet, navakka tuuli) tai kokonaisia lauseita (esim. kirjoitin kirjeen käsin, tuulee kovaa, missä on lähin pysäkki?, älä läikytä mehua pöydälle!).

Esimerkeissä on pyritty osoittamaan sanojen tavallisimmat rektiot eli se, missä muodossa siihen kytkeytyvien muiden sanojen pitää olla (esim. se kiinnostaa minua kovasti, hän lauloi kauniin laulun, hän ojensi minulle kätensä).

Esimerkeissä on käytetty vaihdellen eri persoona- ja aikamuotoja sekä tapaluokkia. Koska esimerkit ovat yksinkertaisia, niitä on tarvittaessa helppo muuntaa eri persoona- tai aikamuotoihin.

Ääntämisohjeet ja foneettiset merkit

Jos sana äännetään toisella tavalla kuin se kirjoitetaan, ääntäminen on esitetty hakusanan jäljessä hakasulkeissa. Jos sekä kirjoitusasun mukainen että siitä poikkeava ääntäminen ovat mahdollisia, molemmat on esitetty:

diabetes [-be- t. -bee-]

Ääntämisohjeissa on noudatettu seuraavanlaista merkintätapaa:

ŋäng-äänteen merkki, esim. doping [doupiŋ]
šsoinnittoman suhuäänteen merkki, esim. charterlento [š-]
zsoinnillisen s:n merkki, esim. blues [bluus t. bluuz]
žsoinnillisen suhuäänteen merkki, esim. collegepusero [kolidž-]
əe:tä ja ö:tä muistuttavan vokaalin merkki, esim. catering [keitəriŋ]
wv:n ja u:n välisen äänteen merkki, esim. hardwear [haadweə(r)]
~vokaalin nasaalisuuden merkki, esim. genre [genre t. žããr]
xrajakahdennuksen merkki, esim. kai [kaix t. kai]
´painon merkki pääpainollisen tavun vokaaliaineksen jäljessä, esim. cappuccino [kapputšii´no]
pitkänä ääntyvä vokaali on merkitty kahdella kirjaimella, esim. fleece [fliis]

Muut merkit

|yhdyssanan eri osia osoittava merkki
*taivutusnumeron jälkeinen tähti osoittaa, että sana on astevaihtelun alainen (ks. kohtaa Taivutustiedot).

Sanakirjojen viittausohjeet

Maahanmuuttajakielten sanakirjojen oikeudet ja viittausohjeet

Maahanmuuttajakielten sanakirjojen oikeudet omistaa Kotimaisten kielten keskus.

Suomi–somali-sanakirjaan viitataan seuraavasti:
Suomi–somali-sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201739. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 14.12.2018 [viitattu xx.xx.xxxx].

Sana-artikkeleihin viitataan kunkin artikkelin hakusanalla ja/tai www-osoitteella.

Kielitoimiston sanakirjan oikeudet ja sanakirjaan viittaaminen

Kielitoimiston sanakirjan oikeudet omistavat Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy.

Sanakirjaan viitataan seuraavasti:
Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 6.6.2018 [viitattu xx.xx.xxxx].

Sana-artikkeleihin viitataan kunkin artikkelin hakusanalla ja/tai www-osoitteella.