Kirjallisuutta pykäliin 34–35

Ikola, Osmo
1953: Jäännöslopuke. – Vir. 57 s. 431.
1969: Jäännöslopuke ja loppukahdennus. – Vir. 73 s. 331–332.
Itkonen, Terho
1965: Proto-Finnic final consonants: Their history in the Finnic languages with particular reference to the Finnish dialects. Part I: 1: Introduction: The history of -k in Finnish. SUST. 138:1. Helsinki: SUS.
1969a: Loppukahdennus, ei ”alkukahdennus”. – Vir. 73 s. 212–214.
Jalava, Timo
1983: Loppukahdennuksen käytöstä Helsingin puhekielessä. Laudaturtyö. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Karlsson, Fred – Lehtonen, Jaakko
1977: Alkukahdennus: Näkökohtia eräistä suomen kielen sandhi-ilmiöistä. TYSYKLJ. 2. Turku: TY.
Kettunen, Lauri
1940a: Suomen murteet III A: Murrekartasto. SKST. 188. Helsinki: SKS. [Kartta 28]
Lieko, Anneli
1994: Loppukahdennuksen oppiminen: Tapaustutkimus lapsen kielestä. – Vir. 98 s. 406–429.
Penttilä, Aarni
1969a: Alkukahdennus. – Vir. 73 s. 211–212.
1969c: Vielä alkukahdennuksesta. – Vir. 73 s. 396–399.
Rapola, Martti
1966: Suomen kielen äännehistorian luennot. SKST. 283. Helsinki: SKS. [S. 298–312]
Ronkainen, Terhi
1997: Loppukahdennus television uutistoimittajien kielessä. Pro gradu -tutkielma. OY, suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.
Suomi, Kari
1996: Fonologian perusteita. OY:n suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja. 4. Oulu: OY. [S. 75–79]
Vaattovaara, Johanna
1999: Kaunhiista kauhniiseen, satheesta satteeseen: Jälkitavuissa säilyneen h:n variaatiosta Pellossa vuoden 1995 aineiston valossa. Pro gradu ‑tutkielma. HY, SKL.
» Sulje ikkuna

Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.