Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Vajaakäyttöiset sijat > Instruktiivi > § 1263 Kaksin käsin, monin paikoin, vuoroviikoin, kiljuen

§ 1263 Kaksin käsin, monin paikoin, vuoroviikoin, kiljuen

Instruktiivisijainen lauseke on etupäässä tapaa tai välinettä ilmaiseva adverbiaali. Instruktiivisijaisella substantiivilla on tavallisesti määrite; usein se ei ilman sellaista voi esiintyäkään: *Suomi lähti kisoihin toivein.

 
Tapa, väline:Kuivasin ihon hankaamalla pyyhkeellä kaksin käsin, – –. (k) | Yksityistä omistusoikeutta alettiin turvata uusin säännöin ja keksinnöin, – –. (l) | Suomikin lähti tämän vuosikymmenen kisoihin suurin toivein. (l) | – – haluan pureutua yhteiskuntaan myös fiktion keinoin. (k) | 1987 Sorsa teki hartiavoimin töitä estääkseen Lipposen valinnan puoluesihteeriksi. (l) | – – poika voitti pistein 3–1, – –. (l)

Määrite voi olla myös eri sijamuodossa ja eri luvussakin kuin sen instruktiivissa oleva pääsana:

 
– – nykyinen verotus puhdistaa ilmaa monella tavoin. (l) | Hyvillä mielin minä palaan eduskuntaan, – –. (l) | Oli merkillistä, missä määrin juustot muistuttivat ihmistä. (k) | Sitten asia on myös siltä osin kunnossa, – –. (k)

Toiseksi instruktiivilauseke esiintyy ilmaisemassa paikkaa ja aikaa. Tavallisesti lausekkeessa on joko kongruoiva tai kongruoimaton määrite tai määriteosa – sanaa paikoin lukuun ottamatta: Paikoin runsaita sinileväesiintymiä (E). Kiteymän määrite voi olla nominatiivissakin: paikka paikoin, aika ajoin.

 
Paikka:– – majakat käyvät monin paikoin aurinkosähköllä. (l) | – – näillä seuduin ei enää ole kuin yksi mies, joka osaa nuotantekotaidon. (l) | – – kysyisin, mistä kohdin demokratia on kaventunut, missä asioissa? (a)
 
Aika: – – saavuin Ivaloon puolilta päivin. (l) | – – kumpikin yhtiö lähetti ohjelmaa vuoroviikoin. (l) | – – valtionyhtiöiden pääjohtajat kutsutaan linnaan vain määrävuosin. (l) | Aamulla hyvissä ajoin seisoin tehtaan konttorin edustalla. (k)

Hyvin monet instruktiivisijaiset sanat ovat kiteytyneet astemääritteen saaviksi adverbeiksi tai adverbimaisiksi kokonaisuuksiksi: hyvin, osin, oikein, ensin, kovin, keskimäärin, väärin, samoin, tuskin, harvoin; varkain; avokäsin, poikkiteloin (» § 256). Instruktiivimuotoja esiintyy myös konjunktiottomissa rinnastusfraaseissa: kynsin hampain, päivin öin, kipin kapin (» § 1083).

Instruktiivisijainen E-infinitiivilauseke on yleinen tavan adverbiaalina (» § 515519), myös statusrakenteessa (» § 877).

 
Kivusta kiljuen mies hyppi yhdellä jalalla yrittäen ravistaa kissaa irti. (l) | istuen ajettava vesijetti (l) | Mutta enimmäkseen hän vain juoksi ympäri keskustaa salkku kainalossa ja kravatti heiluen, pää kiiltäen kuin kuparilantti, – –. (k)

Tavan ilmaus on joskus mahdollista tulkita temporaalisestikin tulevaan viittaavaksi, jolloin rakenne voi vastata rinnasteista ilmausta:

 
Ruotsalainen menetti ajokkinsa hallinnan oikealle kaartuvassa mutkassa päätyen syvään ojaan. (l) ’ja päätyi’

E-infinitiivin instruktiivia käytetään rinnasteisen lauseen tai relatiivilauseen kaltaisesti myös ilmauksissa, joissa luonnehditaan enemmänkin koostumusta tai suhdetta kuin tapaa:

 
Professorin tehtäviin kuuluu nuorisopsykiatrian kehittäminen lääketieteellisenä oppialana käsittäen perusopetuksen suunnittelun, kehittämisen, valvonnan ja toteutuksen, – –. (E) | Suursponsoreiden joukko on perin kirjava, muodostuen mm. urheilujuomavalmistajasta ja meijeristä. (l)

Monista instruktiivisijaisista E-infinitiiveistä on kiteytynyt adpositioita, esim. alkaen, johtuen, koskien, katsoen (» § 698).

Huom. Sana voi olla n-loppuinen yksiköllisenä ja noudattaa samaa sijan suhteen inkongruenttia ilmaustyyppiä kuin i:llinen instruktiivi: Mieti mistä kohden sivua mainospaikkasi ostat! (E); – – minut hinattiin kielimuurin väärälle puolen (E).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot