Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Sananrajaisia äänneilmiöitä > Rajageminaatio > § 34 Mitä rajageminaatio on? Rajageminaatiolliset muototyypit

§ 34 Mitä rajageminaatio on? Rajageminaatiolliset muototyypit

Seuraavan sanan alkukonsonantti geminoituu yhtäjaksoisessa puheessa tiettyjen sananmuototyyppien jäljessä, esim. menek kotiin. Vokaalialkuisen sanan edellä saattaa puolestaan esiintyä pidentynyt glottaalinen sulkeuma (» § 36), esim. annaʔ ʔolla, jonka esiintyminen kuitenkin vaihtelee puhujittain. Tätä puheessa esiintyvää sananrajaista sandhi-ilmiötä kutsutaan rajageminaatioksi. Lisäksi rajageminaatio toteutuu sanan sisällä yhdyssanoissa sekä liitepartikkeleiden ja lAinen-, mAinen-adjektiivinjohdinten edellä, esim. hernekkeitto, otappas, eläkelläinen, aavemmainen. Rajageminaatio vertautuu yleis- ja erikoisgeminaatioon (» § 29), joissa ei ole välttämättä kyse konsonantin täydestä kahdentumisesta vaan eriasteisesta keston pitenemisestä tietyissä ympäristöissä.

Tärkeimmät rajageminaatiolliset sananmuototyypit esitetään asetelmassa 13. Niitä ovat verbien ja nominien tietyt taivutusmuodot sekä tuote-tyyppisten nominien yksikön nominatiivi, monet adverbityypit ja kolmannen persoonan possessiivisuffiksin -nsA sisältävät muodot. Rajageminaatio mm. erottaa kirjoitusasultaan yhtäläiset A-infinitiivit ja yksikön 3. persoonan muodot toisistaan:

Asetelma 13: Rajageminaatiollisia sananmuototyyppejä
Muototyyppi Esimerkki
Yks. 2. pers. imperatiivi tulet tänne, annaʔ ʔolla
A-infinitiivi saako tullas sisään
Verbin kieltomuodot (ei konditionaali) en otak kahvia, et ottanem maitoa, älä tulet tänne, älkää tulkol lähelle, ei tullakkaan, ei mentänes sinne
Tuote-nominien yks. nominatiivi sadel lakkasi, puoluettuki
Allatiivi meillet tulee vieraita
3. pers. possessiivisuffiksi -nsAx vaimonsak kanssa
stix-adverbit runsaastiv vettä
nnex-adverbit sinnet tännem mentiin
(i)tsex-adverbit (prolatiivi) sähkeitsej ja puhelimitse
Yksittäisiä sanoja kiinniv veti, itserrakas
 
Pekka voi antaa [antaal] lisää ruokaa. vrt. Pekka antaa [antaa] lisää ruokaa.

Rajageminaation toteutuminen vaihtelee eri sananmuototyypeissä. Säännöllisintä se on A-infinitiivin, indikatiivin preesensin kieltomuodon, 2. persoonan imperatiivin ja tuote-tyypin nominien yhteydessä. Toteutuminen voi riippua myös puhujan murretaustasta (» § 35). Yleiskielisessä puheessa rajageminaatiota esiintyy myös esim. komitatiivissa (suurine(s) silmineen), TU-partisiipissa (on saatu(r) ruokaa), lti-adverbeissa (johtuu paljolti(s) siitä) ja sanoissa kolme ja irti, mutta ei yhtä säännöllisesti kuin edellä mainituissa muotoryhmissä eikä kaikilla puhujilla.

Epämuodollisessa puhutussa kielessä rajageminaation esiintymätapauksia ovat lisäksi aktiivin NUT-partisiipin Ux-loppuinen yksikön nominatiivi (kuollum mies, oli mennys sinne) sekä tunnukseton MA-infinitiivin illatiivi (tuli laskeek kassan).

Lisäksi on harvinaisempia rajageminaatiollisia tapausryhmiä, jotka ovat osin alueellisia ja suppea-alaisiakin mutta joskus myös yleiskielisessä puheessa tavattavia:

 
Kielteinen konditionaali: ei menisis sinne (P) | Translatiivi: uudeksip pääomistajaksi; tiistaiksit tarkoitetun (Ronkainen 1997: 30, 40) | Mon. 1. p. muodot: mietimmes sitä (TV); miettisimmät toista kertaa (Pello; Vaattovaara 1999: 174–175) | Muita sanoja: kaikkis serkut; vieläk kilometrin; tääläk kaikki (Pello; mp.)

Huom. Rajageminaation tavallisin, perinteinen nimitys on loppukahdennus (esim. T. Itkonen 1969a). Muita käytettyjä nimityksiä ovat alkukahdennus (Penttilä 1969a; Karlsson – Lehtonen 1977), rajakahdennus (Penttilä 1969a: 212) ja rajapidennys (Suomi 1996: 75–79). Termillä jäännöslopuke on tarkoitettu geminaation laukaisevan muodon lopussa olevaa abstraktia morfofoneemia, joka edustuu äännetasolla eri tavoin (esim. Ikola 1953; 1969). Jäännöslopuketta merkitään rivinylisellä x-kirjaimella. Tässä kieliopissa merkintää x käytetään, kun halutaan varta vasten osoittaa, että kyseinen muoto aiheuttaa rajageminaation, esim. tuotex.

Rajageminaatiollisista muotoryhmistä useimmat ovat aiemmin sisältäneet konsonanttiloppuisen pääteaineksen, jonka loppukonsonantti (yleensä k) on sananrajaisena assimiloitunut seuraavan konsonantin kaltaiseksi. Konsonantin kadottua tauon etisestä asemasta on muihin asemiin jäänyt jäljelle sandhi-ilmiö, rajageminaatio.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Yleistä

Yksipersoonainen passiivi

Monipersoonaiset passiivit

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot