Subjektina, objektina ja adverbiaalina voi toimia paitsi nominaalinen lauseke myös lause tai infiniittinen lauseke (» asetelma 142; tarkemmin » § 458, 1144).
| NP | Eilinen tapaaminen oli mukava. |
| Infinitiivilauseke | Oli mukava nähdä teitä. |
| Referatiivirakenne | Ilmeni varkaiden vieneen rahat. |
| Lause | Oli mukavaa, että ~ kun tulitte. On arvoitus, miksi niin kävi. |
| Tukipronomini + lause | Minua vaivaa se, että ~ kun ~ miksi vaari unohtui. |
| NP | Haluaisitteko puheenvuoron? |
| Infinitiivilauseke | Haluaisitteko tulla joskus uudestaan? |
| Referatiivirakenne | Luulisi muidenkin tulevan mielellään. |
| Lause | Haluaisitteko, että tulemme uudestaan? Kysyn, käykö se. |
| Tukipronomini + lause | Vastustan sitä, että asioista ei puhuta avoimesti. Sitä hän ei maininnut, tuleeko muita. |
| NP | Kyllästyin koko asiaan. |
| Infinitiivilauseke | Kyllästyin puhumaan tyhjille seinille. |
| Lause | En välitä mitä hän sanoo. |
| Tukipronomini + lause | Kyllästyin siihen, että kaikesta piti puhua. |
| NP | Tulin mukaan muiden pyynnöstä. |
| Infinitiivilauseke | Tulin mukaan välittämättä kielloista. |
| Lause | Tulin kun ~ koska ~ vaikka ~ jos pyysit. |
| Tukipronomini + lause | Tulin mukaan siksi, että minua pyydettiin. |
Kieliopillisessa sijassa olevia lauseenjäseniä vastaavat A-infinitiivilauseke, referatiivirakenne ja konjunktiollinen lause tai alisteinen kysymyslause. Adverbiaalina toimii muu infinitiivilauseke ja adverbiaalikonjunktiolla alkava lause. Kaikissa lauseenjäsentehtävissä esiintyy tukipronominillinen lause, jolloin pronominin tai proadverbin muoto osoittaa sen tehtävän (» § 1145).
Edellinen pykälä