Vuoden 1705 almanakka

Ennustukset 

Taustaa
Kalenteriosa
Liitekirjoitus
Ennustukset
Almanakkasanastoa
 Astrologista sanastoa
Lähteet

Sää | Taudit | Hyvä sauna ja kuppaaminen | Sota

Vaikka Tammelin liitekirjoituksessaan moittii almanakantekijöitä sääennustusten liittämisestä almanakkoihin, hänenkin almanakassaan ennustuksia kuitenkin on. Säiden ennustaminen ei ole kuitenkaan hänelle taikuutta, sillä hän toteaa:

Jumala yxinäns ilman wallitze, ja hänen woimasans on anda sateen ja poudan cosca hän tahto. Ihmisen on mahdotoin tutkia sencaldaista Jumalan salaisutta, ja pidäis Almnacan kirjoittaiain oikeutta myöden sijtä lackaman sillä että he sijnä pettäwät sekä itzens että muut.

Kalenteriosan ja liitekirjoituksen jälkeen Tammelin käy vuoden läpi kuukausi kuukaudelta. Hän selittää, miten kunkin ajankohdan taivaannäkymät vaikuttavat säihin ja ihmisen terveyteen.

Tammelin ilmaisee asian siten, että jokin taivaankappale tai sen liikkeen vaihe tuo tai pitää jonkin määräilman tai tulee jonkin määräilman kanssa, esimerkiksi:

Uusi Cuu ja [– –] tuowat poudan myötäns:

Usi Cuu pitä packaisen, ensimäinen neljännes pysywäisen Talwen, Täysi Cuu Suoja ilman, mutta lopulla cowan packaisen;

uusi Cuu cosca Auringo sisällekäy Crapuun merckijn tule heldeen cansa;

Täysi Cuu tule tuulella ja wihmasatella.

Jokin taivaannäkymä "taita ilman secoitta" kun taas toinen "rupe jällens huojendaman Talwen cowan kylmyden". Ilmaisutapa kertoo taustalla olevasta "tieteellisestä" ajattelusta: astrologit olivat järkeilyllään muka saaneet selville, miten tähtien ja kuun asennot vaikuttavat säähän.

Parissa kohdassa kuun vaihe (uusi kuu, viimeinen neljännes) on ajankohdan ilmaisin; se ei ole siis ilman aiheuttaja:

Uusi Cuu alca sumuisella Sade ilmalla, samalla muoto ensimmäinen Neljännes;

[W]ijmeises Neljännexes tule packainen, Udella Cuulla tuuli ja sade;

Ensimmäises Neljännexes myrsky, ja wäkewät satencuurot Yöllä;

Mutta täydellä Cuulla taita tulla lensiämmäxi [’leudommaksi’].

Sääennustusten lopuksi Tammelinilla on syytä todeta:

COsca me tutkistelem tämän Wuoden, soweljaisen ilman, ja enimmän osan Taiwan hedelmälisiä merkejä, jotca itzens näyttäwät, nijn on meille Jumalalda Caickiwaldialda, hywä ja hedelmälinen Wuosi odotettapa.

 

Sääennustusten lisäksi Tammelin esittää ennustuksia taudeista. Hän kuitenkin toteaa, että koska sairauksien taustalla on monia syitä "ja Ihmisten monicahtain luondoin tähden, eij taida Tähdet jocaitzesa yhtäläisesti waicutta", niitä ei ole mahdollista täydellisesti ennustaa.

Jotakin Tammelin kuitenkin uskaltaa tulevista taudeistakin sanoa: tammikussaa uhkaa "cova sairaus" ja "Rinda-tauti", heinäkuussa "poltotauti" ja marraskuussa "äkilinen cuolema". Viimeinen uhka saa Tammelinin kuitenkin toteamaan:

Jumala Caickiwaldias taita caicki sencaldaiset estä, hänellä ja eij kellengän muulla ombi tiettäwä kenen tänä Wuonna cuoleman pitä ja wijmeistämatca waeldaman.

 

Agricolan Rukouskirjassa (vuodelta 1544) on kuun ja kiertotähtien aspekteihin perustuvia ennustuksia myös muista asioista kuin tulevista säistä. Rukouskirjassa on taulukko, joka kertoo, minä päivänä on edullista esimerkiksi harjoittaa ystävyyttä, ajella partaa, välttää herroja, ostaa ja myydä – päivänvalinta ulottui hyvin monelle elämänalalle.

Vuonna 1705 ei ilmeisesti enää uskottu, että astrologia kykenisi välittämään näin runsaasti tietoa. Tammelinin almanakassa annetaankin sää- ja sairausennustusten lisäksi tieto vain "Hywän saunan ja Cuppamisen" ajoista. Tällaisina aikoina tähdet vaikuttivat edullisesti ihmisen nesteisiin.

Vuonna 1705 oli meneillään suuri pohjan sota (1700–1721), jossa suomalaisetkin olivat mukana. Sota on asia, josta Tammelin ei esitä ennustuksia:

Sota ja tappelusta ei taida yxikän Planeti eli Tähti matcan satta eli estä, mutta ainua Jumala jonga kädes owat Cuningasten sydämet.

– –

Sentähden ei tarwita ensingän Sodan menoist Almanacasa taiwan menoin jälken tehdä arwiota, sillä eij sencaldaisist nijsä yhtäkän wahwa tieto ole.