huuli

s.

Näytä:  Koko artikkeli  |  Jäsennys  |  Ilman esimerkkejä

Levikki: yleissuomal.
1.
varsinaisessa merkityksessä. Yhd. alahuuli, haarahuuli, harahuuli, hevonhuuli hölppähuuli, kaapinhuuli, lerppahuuli, loppahuuli, paksuhuuli, pillunhuuli pitkähuuli, pusuhuuli, pärnähuuli, ristihuuli, rupihuuli, töröhuuli, vitunhuuli, ylähuuli.
a.
Esimerkit
  • purì huulen rik kum pakkas nin kovì naùruttamà. Mynämäki
  • Pitääs mennä maata, mako vierehen ja huulet pitkin tyynyä. Kurikka
  • Ei se ymmärrä suutansak kiip piteev vaikk ̮on kaks lukkua elesä, huulet ja hampaat. Hämeenkyrö
  • tuulempuhelija sanottiin kun ̮ohkoset huulet ̮o. Urjala
  • jolla om märät huulet, se o haureelliin. Iitti
  • Kuolevan huulet käivät vaa mut ääntä ei tult mittää. Uusikirkko Vpl.
  • huulet ahav̆vòit̆tuu. Kiihtelysvaara
  • kyntömies soap maksuttooh huulij̆jaah hevosel̆le. Maaninka
  • kyllä mun sierotti niin huuleni. Himanka
  • se (hevonen) pupentaa, vetää korsia huulillaan soemesta. Vermlanti
  • mussat hampaat kazvovat päi huulta ikenestä. Kallivere
b.
huulessa, huulella, huulen alla tms. = suussa, huulten välissä.
Esimerkit
  • minä pruukasin nuuskaa (= purutupakkamälliä) huulehnani, huulen ja ikenen välissä. Nurmo
  • tost (koira) näky ottavan sohvankannelt (leivänpalan) huuleheh. Iitti
  • Otat tuosta kannusta hörppy huulees, ei siinä eniä okkua ku yks hörppäys. Sysmä
  • Kinnusev vanaha isäntä se huulen allep pani (kylvettäviä nauriin siemeniä) ja siittä puhalteli, pyrskytti. Saloinen
  • se oli aena hymy huulilla ja naorussa. Sotkamo
  • Laulua: piiput heilä (saunaämmillä) on huulilla. Täräntö
2.
ryhmään 1 liittyvää kiteytynyttä ja kuv. käyttöä.
a.
huuli pitkällä tms. = kiukkuisena, vihaisena, pahoilla mielin.
Esimerkit
  • Piika lähti innoissaan pitoihin, mutta takàsin tul pitkil huulil (= pettyneenä) kutte mittɛ suuhusas saanu. Sauvo
  • Kum mie itkin, äiti sano minulles sillo, että joks taas ̮on huul helpallah. Valkeala
  • huul männöö peärmèl̆le kun vihaksi pistää. Maaninka
  • se nii huulet paksuna (= pahalla tuulella) istuu. Konginkangas
  • Lapsia harmitti, kun he eivät saaneet tulla suutarin lähelle, ja se vet huulen kämpyrää. Joutsa
  • Nyrpeästä, mököttävästä: huulep pitkällä että ruomat sais. Himanka
  • Siellä se Hilmakin olotti huuĺ höpölleän kahvetta. Padasjoki
b.
muuta.
Esimerkit
  • Kotikalja oli vahvaa poikaa et se istu huuliin (= meni päähän) ku sitä joi. Karjalohja
  • Kalle lupas hakat päiväs viis metrii halkoi, mut kyl kai se lyä pojalt huulet hikkee, on pojalle ylivoimaista. Nakkila
  • Oikeenko sua pitää huulesta taluttaa, ennen kun sä asiaa ymmärrät. Isokyrö
  • kyllähäm min ̮oo hullu kun ̮annav vetää ittiäni huulesta. Nurmo
  • Viheltelijälle: Käykö tuuli huuliin kun niin viheltää? Kankaanpää
  • Naapurim pahuus ja toiskyläläisten hyvyys on aina häijyn huulilla sp. Suoniemi
  • On humalassa: Sen on ohraj jyvä huules. Padasjoki
  • monet puhuu huulihih, toiset taas puhuu ääneh. Kymi
  • Lorua: Sattaa ja tuuloo èi tuum mittää huulee, mieleen. Kitee
  • Eläimen ruoan loppuessa kesken keväällä: huulet oh hukassa, kun kiel moata viist̆tää. Maaninka
  • Huulet on (sujuvapuheisella) hyvällä hollilla. Kuopio
  • se (sahti) piti ollan niiv väkevää että oli oikein olluh huulihin ottaa, panna irvistelemään. Himanka
  • sinua tàittii ˷ hevoskàupassa vet̆tääh huulesta. Utajärvi
  • Tulen puhaltajalta kysytään: onko huulet yhtä paria? Utajärvi
  • Sepä (mauton ruoka) ei maestunu huulelle ei hongalle. Puolanka
  • Ei sillä ollu ku huulet ja halut, rahhaa ei ollu millä viinaa ostaa, juuva vain piti saaha. Kittilä
3.
tav. mon.: häpyhuuli.
Esimerkit
  • Huulet siinä om mikkä kutìjaa ja keskupaikalta karvastelemmaam pannee. Loimaa
  • Laulua: kaŕjopiik̆kòim pilluh huulet om punaset ja suuret kum mä̀illä mansikat. Kiihtelysvaara
  • mätäspilluja oĺ, ja no, lättäpillu, siin ̮èij ̮òup paljoh huulia. Jäppilä
  • vituh huulet on kun kaks hamuht̆too vastakkae. Maaninka
  • Huulilta vittu makkee ja latvasta kyrpä. Sonkajärvi
  • kyrpä oli jo huulilla vaiḭ silloo̰. Nivala
4.
esineissä, kappaleissa tms. olevia huulimaisia osia.
a.
varatun seinähirren tms. (ala)särmä. Us.: huuli (t. huulet) auki tms. = päällekkäisten hirsien särmät niin paljon erillään toisistaan, että väliin jää (tilkittävä) rako.
Esimerkit
  • huulet sev verran auki että tilkettä mahtu. Janakkala
  • Varo pit olla loiva pohjastua jot ei huul ottant alahirrest kii. Metsäpirtti
  • Se (rakennus) oĺ hakattava sev verraˀ avohuuleeˀ että pysty riivoomaa, tilkitsemään. Vieremä
  • Hirsiseinän varaus pittää jäähä huulelle. Kittilä
  • Kuluneiden lattialankkujen järjestystä muutettaessa lankun särmä ei ole samalla korkeudella viereisen lankun särmän kanssa: tää (lankku) vierastaa huultah. Iitti
  • Lattialankkujen saumat veistethin sillä tavoin että alta (lankkujen välinen rako) jäi huulelle. Kittilä
b.
laudan tms. reunassa oleva olkamainen uloke, kieli, ruode; reunuslista.
Esimerkit
  • Huuliriiaa ← tehtäessä ponttilaurasta otettiin ylähuuli pois. Metsämaa
  • siinä (veneen pohjapuussa) om puolipontintapainen huuli pohjahan tehty, johon tuo laita naulatahan. Salla
  • höylän huuli, pontti- t. huulihöylän toisessa alareunassa oleva kieleke. Täräntö
c.
tav. mon.: leuallisen tms. välineen t. laitteen (parillinen) tarttuma-, puristus- tms. osa.
Esimerkit
  • ku mennä heòssi kenkittämä̀ nin täỳty ensi menh hohtimehuulef fiilama. Mynämäki
  • ens se (nahka) pinkotetti (lestin ympäri), nahkapihreiks sanòtti – – (niissä oli) levìät huule ja hampat. Sauvo
  • rautaset huulet (pärepihdissä) mihkä pistettiin se pärep palamaa. Hollola
  • siinä on siinä (pellavaloukun) kannessa sitten ne huulet siinä kanspuussa. Keuruu
  • Se lihtaaminen on sellaista, että sitä (kourausta) vain näiv veitääj ja veitään niijeh huuliel lävite. Keuruu
  • laota pantiin siihen huuliisav välliin asemilleen (ns. fuukipenkkiin) ja se sitte höylättiin. Sotkamo
d.
muuta.
Esimerkit
  • se (tomu) pääsi siält (pohtimen) huulest pois. Vihti
  • Nuotankivestä varten tehtii tuohtasku, kivi ja kaksii, ommeltii koivulusteella ylähuulet. Viitasaari
  • nekassa oh huul, kaatonokka. Konginkangas
  • ne (tervahaudan pohjatuohet) lavottiin – – aena huuĺ huulelta noi, ettei se terva peässys sinnem mullallem mänee. Korpilahti
  • Sitä kirveen terää pitäs tahota niin kovasti jotta ne huuletki (= terän palkokin) vähän ohentus. Alajärvi
  • Katsokaapa kun tuossa ovat verkot ja rysät kuluttaneet huulee˷ (= veneen partaaseen) selevijä jäläkejä ku eijj ̮oo ollu huulispantaa. Raahe
  • Huolimattomasta ompelujäljestä: huono ompelija ruunan huulelleˀ ompeli. Sotkamo
  • hörpöttää tuo huuli, jeäpi (lakanoita viikatessa) niim pitkället tuo (lakanan) laeta löpsöttämmään. Sotkamo
  • huuli (= lyhyeltä lohjennut lastu) se on kannossa. Kainulasjärvi
  • Kiulun huuli. Täräntö
  • ne oĺ (huulilamput) sellasiin huuliin (= liekinlevittimien) kans. Hietamäki
5.
huulella, huulilla.
a.
vierellä, reunalla tms.
Esimerkit
  • Tiilitehtaalla sit ol toìne vaùnu (valmiita tiiliä odottamassa) huulil (= vierellä) ku vièttin taas. Sauvo
  • Esine ei sovi reikään, johon sitä tahdotaan panna: Ei sovi kun vähä huulil. Kymi
  • Myllynkivi on toisella puolella huulellans (= työntyy alempaa kiveä pitemmälle), toisella puolella vaistaa, on alakiveä lyhempi. Kittilä
b.
täpärällä, tipalla, kahden vaiheilla, niillä main, jnk rajoilla.
Esimerkit
  • Jku arvelee, että pöytä on 80 cm korkea. – siinä se suattaa huulilla ollak. Kiihtelysvaara
  • on ihah huulella ripahtamassa, on ihan paikoilleen menemässä. Maaninka
  • Jk asia on tapahtumaisillaan: Siinä se on huulella ku Antin mälli. Alavieska
  • Tämä homma on tässä niin huulella että kyllä met tämän tehemmä ennen syöntiä. Kittilä
c.
Esimerkit
  • Jopa meni taaski asiat huulelle, huonolle tolalle. Haapavesi