Tietoja verkkoversiosta

Verkkoversion toimitustyö pantiin alulle vuonna 2006. Tekijät kiittävät kaikkia prosessiin osallistuneita: Rauno Endéniä, Lea Laitista, Ritva Paanasta, Kotuksen tietotekniikkajaosta sekä erityisesti kaikkia, jotka ovat kommentoineet ISKiä sen ilmestymisen jälkeen tai verkkoversiota sen tekeillä ollessa.

VISK, Ison suomen kieliopin verkkoversio

Ison suomen kieliopin eli ISKin verkkoversio VISK tarjoaa käyttäjille ISKin sisällön käytettävyydeltään parannetussa, kieliopin verkko-ominaisuuksia hyödyntävässä muodossa. VISKiin sisältyy myös Kotuksen vuonna 2005 verkkojulkaisuna tuottama ISKin terminologia Sananselityksiä hieman täydennettynä. Verkkoversio VISK on maksuttomassa julkisessa käytössä.

VISK on pääosin ISK toisessa olomuodossa, joka on tuonut mukanaan lisäominaisuuksia. Ne tähtäävät siihen, että käyttäjä voi hakea kielioppitietoa monesta eri lähtökohdasta ja löytää mahdollisimman paljon, myös silloin, kun hänellä ei ole hakemalleen valmista nimitystä. Hakuapua on haluttu tarjota mieluummin liikaa kuin liian vähän. Toteutuksessa on toisaalta yritetty välttää käyttäjän hukuttamista tietoon.

VISK eroaa monien verkkokielioppien toteutuksesta siinä, että sen sisältö on ennalta määritelty: VISKin teksti on olennaisesti ISKin teksti. Sisältöä (eli pykälissä olevaa tekstiä, sen asemaa kokonaisrakenteessa tai sisällysluetteloa) ei ole olennaisesti muokattu, eikä sitä ole tarkoitus tulevaisuudessa säännöllisesti päivittää. Käytössä esiin tulevia virheitä pyritään tietenkin korjaamaan käyttäjäpalautteen pohjalta.

VISKin rakenne

Verkkoversion keskeiset osat ovat sisällys, hakemisto ja määritelmät. Sisällys tarkoittaa kieliopin sisällysluetteloa ja pykälissä olevaa kielen kuvausta. Tietoa kieliopista on etusivulla ja erillisessä ohjesivustossa, jossa selitetään VISKin toimintoja, mm. hakuja. Luonnollinen tapa aloittaa kieliopin selailu on tutkia sisällysluetteloa, joka on kokonaisuudessaan pitkä ja monitasoinen.

Keskeiset parannukset verrattuna ISKiin ovat navigoitavuus ja haettavuus. Verkkoversion toiminnallisuus perustuu paitsi hakumahdollisuuksiin myös kirjan runsaista ristiinviittauksista johtuvaan luontaiseen verkkomaisuuteen. Käyttäjä voi liikkua paitsi pykälästä seuraavaan myös muihin pykäliin, joihin on viittauksia. Määritelmistä voi lukemisen lomassa tarkistaa termin, jota ei tunne.

Tarkemmin verkkoversion ja kirjan suhteesta

Jos VISKiä ajatellaan kirjana, se on ISKin toinen, korjattu painos. Kielioppitekstistä on korjattu vain havaitut selvät pikku virheet.

Verkkoversio on käytettävissä itsenäisenä verkkosivustona, mutta se palvelee käyttäjää nimenomaan kirjan rinnalla. Jotta kirjan ja verkkoversion käyttäjät voisivat viitata samoihin tekstin kohtiin, pykälien sekä numeroitujen taulukoiden, asetelmien ja kuvioiden numerot ovat samat. (Pykälät 1201–06 ovat kuitenkin verkkoversiossa väärässä järjestyksessä, koska kirjan yhden pykälän paikkaa, mutta ei numerointia, on muutettu.) Koska verkkoversiossa ei ole sivunumeroita, siihen viitataan pykälänumeroin. Tämä on aina sopiva tapa myös kirjaan viitattaessa.

Verkkoversion ja kirjan keskeiset erot ovat seuraavat:

• Sisällysluetteloa on rikastettu lisäämällä joka pykälälle oma otsikkonsa. Pykäläotsikot toimivat linkkeinä kielioppitekstiin. Ne myös kertovat konkreettisemmin pykälän sisällöstä ja antavat usein esimerkkejä. Pykäläotsikot erottuvat alkuperäisotsikoista ulkonäöltään.
• Kirjan lukujen ja pykälävälien kirjallisuusluettelot on liitetty kuhunkin pykälään. Näin joka pykälän lopusta on pääsy sekä koko lukua koskevaan että kyseistä pykälää koskevaan kirjallisuusluetteloon. On kuitenkin huomattava, että "Pykälän kirjallisuus" saattaa koskea useampien pykälien mittaista väliä, kuten kirjassakin, joten jokainen teos ei ole tietyn pykälän kannalta yhtä olennainen. Koko kirjan kirjallisuusluettelo on nähtävissä etusivun kautta.
• Kirjallisuusluetteloissa on VISKiä varten päivitetty niiden ilmestyneiden teosten tiedot, joihin ISKissä viitattiin mutta jotka olivat vielä painossa tai tulossa. Uutta kirjallisuutta ei ole lisätty.
• Hakemisto sisältää ISKin hakemiston hakusanat ja niiden lisäksi joukon uusia. Hakusanan eri esiintymiin on lisätty tieto käsittelynäkökulmasta, usein esimerkein selvennettynä. Kukin hakusanan esiintymä eli hakemiston rivi on linkki kyseiseen pykälään. Hakemisto on suuri, mutta käyttäjä voi hakutoiminnolla poimia siitä osia katseltavakseen.
• Kieliopin termistöä on aiemmasta verkkotermistöstä hieman laajennettu, ja se on muokattu osaksi VISKiä. Nyt myös määritelmistä pääsee suoraan lukemaan pykäliä, joihin niissä on viitattu.
• Kieliopissa on joukko hakutoimintoja. Kielioppitekstistä, ts. pykälistä, voi hakea mitä tahansa ilmausta, ja lisäksi on mahdollista hakea erikseen kielenaineksia eli pykälissä käsiteltyjä tai mainittuja sanoja, päätteitä tai pitempiäkin ilmauksia. Hakemistolla ja määritelmillä on omat hakunsa.
• Itse kielioppitekstiin on tehty vain pieniä korjauksia. Ne koskevat painovirheitä tai selvästi virheellisiä tai harhaanjohtavia sanontoja tai esimerkkejä, eivät kieliopin kuvausratkaisuja.

Sivuston ja merkkien näkyminen

VISK on suunniteltu käytettäväksi yleisimmillä selaimilla. Sivusto toimii sujuvimmin, kun selaimen JavaScript-tuki on päällä.

Kieliopissa on käytetty joitakin erikoismerkkejä, joiden näkyminen riippuu tietokoneen käyttöjärjestelmästä, selaimesta ja tietokoneelle asennetuista fonteista. Harvinaisimmat merkit on koodattu niin, että ne näytetään joko Deja Vu Sans, Arial Unicode MS tai Lucida Sans Unicode -fontilla, mikäli jokin näistä on käytettävissä. Sivuston merkkikoodaus on UTF-8.