Kirjallisuutta lukuun Referointi

Chafe, Wallace – Nichols, Johanna (toim.)

1986: Evidentiality: The linguistic coding of epistemology. Advances in discourse processes. 20. Norwood: Ablex.

Eriksson, Mats

1997: Ungdomars berättande: En studie i struktur och interaktion. Skrifter utgivna av Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet. 43. Uppsala: Uppsala universitet.

Goffman, Erving

1974: Frame analysis: An essay on the organization of experience. Cambridge, MA: Harvard University Press.

Haakana, Markku

1999: Laughing matters: A conversation analytical study of laughter in doctor-patient interaction. [Painamaton väitöskirja.] HY, SKL.

Haakana, Markku

2001: Kielen ohessa? Näkökulmia vuorovaikutuksen ei-kielellisiin keinoihin. – Halonen, Mia – Routarinne, Sara (toim.): Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli. 13 s. 70–88. Helsinki: HY, SKL.

Haakana, Markku

2005: Sanottua, ajateltua ja melkein sanottua: Puheen ja ajatusten referointi valituskertomuksissa. – Haakana – Kalliokoski (toim.) 2005 s. 114–149.

Hakulinen, Auli

1990: Kuka puhuu kertomuksessa eli naisten kutsut. – Naistutkimus 3 s. 4–19. Helsinki: Suomen naistutkimuksen seura ry.

Hakulinen, Lauri

1999: Luennot suomen kielen partikkeleista. [Toim. Yrjö Lauranto ja Tapani Lehtinen.] Helsinki: HY, SKL.

Halliday, M. A. K.

1985: An introduction to functional grammar. London: Arnold.

Helasvuo, Marja-Liisa

1991: Velipojalta kuultua: Kuinka aikamuodot jäsentävät kertomusta? – Laitinen, Lea – Nuolijärvi, Pirkko – Saari, Mirja (toim.): Leikkauspiste: Kirjoituksia kielestä ja ihmisestä. Suomi. 158 s. 77–86. Helsinki: SKS.

Hill, Jane H. – Irvine, Judith T. (toim.)

1993: Responsibility and evidence in oral discourse. Studies in the social and cultural foundations of language. 15. Cambridge: CUP.

Hopper, Paul J. – Thompson, Sandra A.

1980: Transitivity in grammar and discourse. – Language 56 s. 251–299.

Hyvättinen, Eija

1999: Ajatteleminen ja referointi: Nuortenpalstojen ajatella-verbin sisältävien referaattirakenteiden analyysia. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.

Ikola, Osmo

1960a: Das Referat in der finnischen Sprache: Syntaktisch-stilistische Untersuchungen. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia B. 121. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia.

Janssen, Theo A. J. M. – Wurff, Wim van der (toim.)

1996: Reported speech: Forms and functions of the verb. Pragmatics & Beyond, New Series. 43. Amsterdam: John Benjamins.

Järviö-Nieminen, Iris

1959: Suomalaiset sanomukset. SKST. 259. Helsinki: SKS.

Kajanne, Milla

1996: Kertomus, referointi ja kerronnan valta. – A. Hakulinen (toim.) 1996 s. 207–242.

Kallio, Jussi

1978: Kolmannen persoonan dilemmat. – SJ 20 s. 52–74.

Kauppinen, Anneli

1998: Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto: Tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista. SKST. 713. Helsinki: SKS.

Klewitz, Gabriele – Couper-Kuhlen, Elizabeth

1999: Quote – unquote? The role of prosody in the contextualization of reported speech sequences. – Pragmatics 9 s. 459–486.

Koski, Mauno

1985: Toiseen tekstiin viittaaminen nykyisessä kirjasuomessa. – Koski, Mauno (toim.): Lauseita ja ajatuksia. Fennistica. 5 s. 70–179. Turku: Åbo Akademi, suomen kielen laitos.

Kuiri, Kaija

1984: Referointi Kainuun ja Pohjois-Karjalan murteissa. SKST. 405. Helsinki: SKS.

Kurkkio, Markku

1978: Referaatti 1960-luvun suomen yleiskielessä. OY:n suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja. 16. Oulu: OY.

Laitinen, Lea

1992: Välttämättömyys ja persoona: Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia. SKST. 569. Helsinki: SKS. [Luku 6]

Laitinen, Lea

1998: Dramaattinen preesens poeettisena tekona. – Laitinen, Lea – Rojola, Lea (toim.): Sanan voima: Keskusteluja performatiivisuudesta. TL. 160 s. 81–136. Helsinki: SKS.

Laitinen, Lea

2002: From logophoric pronoun to discourse particle: A case study of Finnish and Saami. – Wischer, Ilse – Diewald, Gabriele (toim.): New reflections on grammaticalization. Typological studies in language. 49 s. 327–344. Amsterdam: John Benjamins.

Lappalainen, Hanna

2004: Variaatio ja sen funktiot: Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua. SKST. 964. Helsinki: SKS.

Leech, Geoffrey N. – Short, Michael H.

1981: Style in fiction: A linguistic intro- duction to English fictional prose. English language series. 13. London: Longman.

Lucy, John A. (toim.)

1993: Reflexive language: Reported speech and metapragmatics. Cambridge: CUP.

Makkonen-Craig, Henna

2005: Toimittajan läsnäolo sanomalehtitekstissä: Näkökulmia suomen kielen dialogisiin passiivilauseisiin. SKST 1026. Helsinki: SKS.

Mathis, Terrie – Yule, George

1994: Zero quotatives. – Discourse Processes 18 s. 63–76.

Munro, Pamela

1982: On the transitivity of ”say” verbs. – Hopper, Paul J. – Thompson, Sandra A. (toim.): Studies in transitivity. Syntax and semantics. 15 s. 301–318. New York: Seminar Press.

Penttilä, Aarni

1948: Referaatista l. selosteesta. – Vir. 52 s. 48–69.

Penttilä, Aarni

1963: Suomen kielioppi. 2., tarkistettu painos. Porvoo: WSOY.

Pietilä, Veikko

1993: On tämä aika kamala – ja kiehtova – peli! Uutinen ja vapaa epäsuora esitys. – Vir. 97 s. 345–366.

Purra, Pia – Raevaara, Liisa – Seppänen, Eeva-Leena – Tainio, Liisa

1991: ”Joku oli sanonu jotain lapsista”: Arkikertomukset heijastamassa ja rakentamassa naisten kokemuksia. – Laitinen, Lea – Nuolijärvi, Pirkko – Saari, Mirja (toim.): Leikkauspiste: Kirjoituksia kielestä ja ihmisestä. Suomi. 158 s. 17–42. Helsinki: SKS.

Romaine, Suzanne – Lange, Deborah

1991: The use of like as a marker of reported speech and thought: A case of grammaticalization in progress. – American Speech 66 s. 227–279.

Routarinne, Sara

1990: ”Älkää järkyttykö mut tääl on yks toukka!”: Helsinkiläistyttöjen dramaattisia juttuja. Laudaturtyö. HY, SKL.

Routarinne, Sara

1995: Pluskvamperfekti. [Käsikirjoitus.] HY, SKL.

Routarinne, Sara

2003: Tytöt äänessä: Parenteesit ja nouseva sävelkulku kertojien vuorovaikutuskeinoina. SKST. 903. Helsinki: SKS.

Routarinne, Sara

2005: Keskustelupuheen johtolauseiden kielioppia. – Haakana – Kalliokoski (toim.) 2005 s. 83–113.

Seppänen, Eeva-Leena

1997: Suomen perfektin merkityksestä keskusteluaineiston valossa. – Vir. 101 s. 2–26.

Tuomarla, Ulla

2000: La citation mode d’emploi: Sur le fonctionnement discursif du discours rapporté direct. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia, Humaniora. 308. Helsinki: Academia Scientiarum Fennica.

Varteva, Annukka

1998: Pronominit hän ja tämä tekstissä. – Vir. 102 s. 202–223.

Vilkuna, Maria

1992: Referenssi ja määräisyys suomenkielisten tekstien tulkinnassa. Suomi. 163. Helsinki: SKS.

Vilppula, Matti

1989a: Havaintoja hän- ja he-pronominien käytöstä suomen murteissa. – Vir. 93 s. 389–400.

Vološinov, V. N.

1973 [1929]: Marxism and the philosophy of language. Translated by Ladislav Matejka and I. R. Titunik. New York: Seminar Press.

Ylikahri, Kristiina

1996: Referoinnin laajentumat: hän-, he- ja se-, ne-pronominien käytöstä Siikaisten murteessa. – Vir. 100 s. 182–203.