VISK - § 1079 Mitä on rinnastus?

SISÄLLYS > RAKENNE > Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet > Yleistä > Rinnastussuhde > § 1079 Mitä on rinnastus?

§ 1079 Mitä on rinnastus?

Rinnastus on syntaktinen suhde, jossa on yhteen liittyneenä vähintään kaksi syntaktisesti samanfunktioista sanaa, lauseketta tai lausetta siten, että kokonaisuudella on sama syntaktinen tehtävä kuin sen osilla eli rinnastettavilla. Laajemmassa mielessä rinnastaminen voidaan nähdä tekstuaalisena strategiana, jolla osoitetaan, että kytketyillä elementeillä on jotain yhteistä. Tavallisesti osien välissä on rinnastuskonjunktio (» § 1080). Kun useita rinnastettavia liitetään yhteen, konjunktio on kirjoitetussa tekstissä yleensä kahden viimeisen välissä (» § 1082).

Selvimpiä rinnastustapauksia ovat lausekkeiden, sanojen ja sananosien liitokset, joissa kytketyt elementit ovat rakenteellisesti samanarvoisia: ne ovat samassa syntaktisessa suhteessa johonkin niitä hallitsevaan elementtiin eli niillä on sama syntaktinen tehtävä (» § 1085 – 1086).

(a)

Urho ja Sylvi Kekkonen ovat Tamminiemessä yhä läsnä. (l) | Joimme viinejä ja vaaleanpunaista samppanjaa. (k) | TM testasi kaikki tuotteet – – sekä tutkimuslaboratorioissa että aistinvaraisin testein. (l) | Uudistajien tehtävä on aina hankala: he voivat onnistua tai epäonnistua. (l) | – – olisiko viininvalmistus yrittäjälle sivu- vai pääelinkeino? (l)

Silloin kun rinnasteiset elementit ovat syntaktisesti yhtäläisiä ja samanarvoisia, ne ovat yleensä myös semanttisesti ja pragmaattisesti samanfunktioisia. Tällöin niiden järjestystäkin on periaatteessa mahdollista vaihtaa, esim. Sylvi ja Urho. Rinnastavien konjunktioiden oma merkitys ja kytkettyjen elementtien merkitys tosin rajoittavat vaihdettavuutta (» § 1091 – 1110).

Lauseiden rinnastaminen on nähtävä lähinnä jatkumona. Toisena ääripäänä ovat kahden sellaisen lauseen liitokset, jotka yhdessä muodostavat yhden puhetoiminnon (» § 886, 1004), yhtenäisen kokonaisuuden, esim. väitteen, kysymyksen tai kehotuksen. Kyseessä voi olla joko kahden syntaktiselta rakenteeltaan täydellisen lauseen liitos (b) tai sellainen liitos, jossa lauseilla on jokin yhteinen jäsen (c) (» § 1089). Lauseet ovat tällöin rakenteeltaan pitkälti paralleelisia eli edustavat ainakin samaa lausetyyppiä; toinen voi kyllä olla kielteinen ja toinen myönteinen.

(b)

Armas otti puheenvuoron, ja nainen jäi taustalle. (k) | Onko pelaamistasi koskaan arvosteltu tai onko sinulle väitetty, että sinulla on peliongelma – –? (A) | Valmentajani Kari Mikkola ei lähde Floridaan, mutta päävalmentaja Kyösti Laasonen on paikalla. (l)

(c)

Toinen päähenkilö asuu Helsingissä ja toinen ∅ perheineen Taivalkoskella. (L) | Tomi katosi viime marraskuussa ja ∅ löydettiin viikko sitten hyvässä kunnossa. (L) | Siemensin luurissa oleva näyttö kertoo valitun puhelinnumeron, muttei ∅ nimiä. (l)

Toisena ääripäänä lauseiden liitoksissa ovat kytkökset, joissa lauseet – tai virkkeet – eivät ole rakenteeltaan paralleelisia eivätkä semanttisilta tai pragmaattisilta tehtäviltäänkään tasavertaisia. Niillä on kuitenkin jotakin yhteistä, jonka vuoksi ne on liitetty toisiinsa rinnastuskonjunktion avulla. Kyseessä ei tällöin ole lauseiden syntaktinen rinnastaminen vaan löyhempi tekstuaalinen lisäyssuhde (» § 1090).

(d)

Minä vaelsin – – Anne-Marien kanssa lounaisportilta pohjoiseen, ja kyllä sinä yönä aika kolkkoa olisi ollut yksin olla. (k) | En ole saanut mitään takeita ja miksi olisin pyytänyt niitä, – –. (l) | Max oli sijoittanut takkinsa naulaan. Tai ei se mikään tavallinen rotsi ollut, se oli turkki. (k) | Vertailumenestys ei minun auton valintaani ratkaisisi, mutta onhan asiantuntijankin mielipide hyvä tietää. (l)

Keskustelussa tekstuaalisia kytköksiä syntyy puheenvuorojen rajojen ylikin (e) (» § 1011). Puhutussa kielessä partikkeleita ja, mutta, tai, vai käytetään runsaasti myös muussa kuin konjunktion tehtävässä (» § 801). Myös ja sit(ten) ‑ketjuilla muodostetut liitokset ovat tavallisia kerronnassa (f).

(e)

S:	No me oltiin lauantaina häissä ja perjantaina mä olin töissä ja maanantainaki mä olin töissä.
T:	Ahaa.
A:	Ja mä olin maanantaina rosiksessa. (l)

(f)

illalla se – – tutkijanaisten kuukauskokkous ja ja sit mä olin jotenki vähä väsyny jo ku mie menin sinne sillee ja tuota sit se sitte siinä piti kaikennäköstä niinku tämmöstä puuhata ja sit mie jouvuinki yhtäkkiä siihen puheenjohtajaks jotenki kummasta selittämättömästä syystä ja mie en ollu yhtään semmosessa kondiksessa että niinku ois ollu tiiät sie silleen niinku oikkeen vetämässä jotaki juttuu ja miullaha meni hilseen yli se esitelmäki aika paljo ja tämmöstä ja – –. (p)