UttA-johtiminen verbi on varsin yleisesti muodostettavissa monitavuisista A- ja e-vartaloisista verbeistä sekä AA-vartaloisista supistumaverbeistä. Lisäksi johdin ‑UttA- voi liittyä joihinkin eA-, ee- ja AA-vartaloisiin nomineihin. (» § 318 asetelma 77.) UttA-johdostyyppiin kuuluu runsaat 400 sanakirjalekseemiä, ja tyyppi on karttuva.
Kantana on monitavuisten A- ja e-vartaloisten verbien heikko vokaalivartalo, jonka lyhyt loppuvokaali jää pois johtimen U-aineksen tieltä (kuljet-utta-a, raken-n-utta-a, kävel-yttä-ä, huris-utta-a). Supistumaverbien ja nominien vartalo puolestaan on vahva-asteinen, ja sen lopun pitkä vokaaliaines lyhenee johtimen edellä muodostaen U:n kanssa vokaaliyhtymän tai diftongin (hina-utta-a, kehrä-yttä-ä; vapa-utta-a, neste-yttä-ä, nope-utta-a).
Huom. Johtimena on pelkkä ‑ttA- silloin, kun sitä edeltävä U-aines kuuluu johdoksen kantavartaloon kuten verbeissä huku-tta-a, huolestu-tta-a, lamaannu-tta-a, läkähdy-ttä-ä. Joskus on kuitenkin epäselvää, onko kyseessä UttA- vai ttA-johdos, kun kantasanavaihtoehtoina ovat A- ja U-vartaloinen verbi, esim. hidast=u=tta-a (< hidastaa ~ hidastua), sisäll=y=ttä-ä, valmist=u=tta-a; käyttöyhteydessään johdos voi assosioitua selvemmin toiseen mahdollisista kantaverbeistä.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä