Adverbiaali- ja relatiivilauseita käytetään myös syntaktisesti vähemmän kiinteän suhteen vallitessa. Tällöin on kyseessä lauseiden epärestriktiivinen käyttö eli käyttö päälauseen kaltaisina lisäyksinä. Seuraavassa esitellään muutama keskeinen käyttö (tarkemmin » § 1114 – 1117).
Kun sanaa vaikka käytetään lisäyksenä toimivan lauseen alussa, se kannattaa hieman eri merkitystä kuin konjunktiona: tulkinta on ’oikeastaan, tosin’. Vaikka-lauseen syntaktista irrallisuutta osoitetaan kirjoitetussa tekstissä pilkulla, puolipisteellä tai pisteellä. Irrallisessa vaikka-lauseessa on myös usein erilaisia päälauseelle ominaisia piirteitä kuten partikkelit ‑hAn tai kyllä, jotka osoittavat vaikka-lauseen olevan itsenäisempi kuin selvästi alisteisena lauseena toimiva adverbiaalilause olisi (a). Keskustelussa lisäyksenä toimiva vaikka-lausuma voi esim. liittyä varauksena puhujan omaan edellä esiintyneeseen lausumaan (b).
| S: | N- mutta sama- samahan se on sitte että että jos on tosi huono oppilas?, ni voi antaa viitosen että se on edes yrittänyt Sehän on ihan sama asia. Vaik sen tiedot ja taidot olis nelosen luokkaa, |
| V: | Mm, (p) |
Kun-lausetta käytetään yleisesti jonkin edellä esitetyn lausuman – direktiivin, kysymyksen, kannanoton tai päätelmän – perustelemiseen. Keskustelussa ku(n)-alkuinen lausuma esiintyy yleisesti jonkin toiminnan perusteluna. Perustelu voi tulla lisäyksenä puhujan edelliseen vuoroon myös siten, että välissä on toisen puhujan vuoro:
| S: | Sekö niitä [harjoituksia] vetää nyt. |
| V: | No joo se veti ainaki ↑torstait mut tota mä en tiedä kuka vetää tiistait. |
| S: | ↓Ahaa. Joo, |
| V: | Ku mä en oo ollu kumpanakaa tiistai- tai siis kummallakaan viikol – –. (p) |
Epärestriktiivisenä lisäyksenä jos-lause esittää yhdyslauseen toisesta lauseesta tai edeltävästä itsenäisestä lauseesta jonkin varauksen tai kielteistä implikaatiota kannattavan kommentin. Näin käytettynä jos-sana merkitsee suunnilleen ’sikäli kuin’.
Edellinen pykälä