Passiivimuotoisen referatiivirakenteen merkitys vastaa yksipersoonaisen passiivin merkitystä finiittilauseessa, toisin kuin passiivisten partisiippien merkitys yleensä (» § 529).
Referatiivirakenteessa käytetään yleisesti myös muutospassiivia (» § 1338). Tällöin referatiivimuotoinen verbi on aktiivissa.
Myös passiivimuotoisella referatiivirakenteella on oma subjektin valinta: kun sekä hallitseva rakenne että referatiivirakenne ovat passiivimuotoisia, niiden implisiittiset subjektiargumentit eivät välttämättä ole samatarkoitteisia, vaikka niiden ilmaisemat joukot voivatkin limittyä:
Tässä suhteessa referatiivirakenne eroaa infinitiivitäydennyksistä, esim. haluttiin löytää.
Passiivimuotoinen referatiivirakenne eroaa aktiivimuotoisesta siinä, että hallitseva lause vaikuttaa sen objektin sijaan, kun taas aktiivimuotoisen rakenteen totaaliobjekti on pienin poikkeuksin genetiivissä hallitsevan lauseen rakenteesta riippumatta (» § 938). Passiivimuotoisen rakenteen totaaliobjekti on genetiivissä vain kun hallitseva rakenne on perussubjektillinen; käytännössä näin on harvoin.
Huom. Referatiivirakenne ei esiinny nollapersoonaisena: *Balettitunteja ei äiti sallinut lopettavan vrt. – – balettitunteja ei äiti sallinut lopettaa (l). Se voi ainoastaan olla nollapersoonalauseen kanssa samasubjektinen: Joskus sitä kuvittelee lopettavansa balettitunnit.