Potentiaalin tunnus ‑ne- liittyy yksivartaloisten verbien (vahvaan) vokaalivartaloon, kaksivartaloisilla konsonanttivartaloon (vrt. NUT-partisiippeihin » § 122). Tunnus ei aiheuta vaihteluita vokaalivartaloon (a). Konsonanttivartaloon liittyessään se muodostaa vartalon loppukonsonantin kanssa geminaatan. Tunnuksen konsonantti joko assimiloituu loppukonsonanttiin (b) tai päinvastoin (c); VtA-verbeillä mahdollinen hahmotus nykykielen näkökulmasta on myös hypä-nne‑.
ne-tunnuksisen potentiaalin tunnuksen saavat myös konsonanttivartaloltaan n-loppuiset verbit mennä ja panna, jotka taivutukseltaan kuuluvat samaan tyyppiin kuin ryhmän (b) verbit: men-ne-.
Passiivimuodoissa potentiaalin tunnus liittyy passiivivartaloon, jonka tunnus on vahva-asteinen: puhu-tta-ne‑, anne-tta-ne‑, syö-tä-ne‑, tul-ta-ne‑, vasta=t=ta-ne‑, vali=t=ta-ne-.
Verbeillä tietää ja taitaa on konsonanttivartalo vain potentiaalissa ja NUT-partisiipissa (» § 72 huom.).
Huom. Ainakin verbeistä tulla ja mennä esiintyy myös vokaalivartaloista potentiaalia: Tulenookohan toas saek kun se nuin tuultah hoijottaa (Kajaani, SMS); Raha ei tulene olemaan ongelma (E); Enintään jokin ohjattu reissu lähisaarille, mutta sekin menenee huomiseksi (E).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä