VISK - § 1071 Mikä on parenteesi?

SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Parenteettiset lisäykset > Parenteesit > § 1071 Mikä on parenteesi?

§ 1071 Mikä on parenteesi?

Kun lisäys sijoittuu sivuhuomautukseksi keskelle syntaktista rakennetta, jonka se katkaisee, sitä sanotaan parenteesiksi. Ero syntagmaattisiin ja paradigmaattisiin lisäyksiin on siinä, että parenteesit eivät periaatteessakaan voisi integroitua lauseen jäseniksi, vaan ne voivat olla minkä muotoisia tahansa. Ne asettuvat niin syntagmaattisen kuin paradigmaattisenkin akselin ulkopuolelle, kolmanneksi ulottuvuudeksi. Parenteesit katkaisevat väliaikaisesti meneillään olevan rakenteen tai toimintakuvion etenemisen. Rakennetta, jonka parenteesi katkaisee, sanotaan sen kehysrakenteeksi.

Parenteesin tehtävät ovat monet: se voi kommentoida koko sitä kehysrakennetta, jonka osana se on (a), taikka tarkentaa, korjata tai laajentaa jotain edellä mainittua ilmausta (b). Toisaalta parenteesi voi suuntautua eteenpäin, jolloin se taustoittaa ja ennakoi mitä on tulossa; keskustelun näkökulmasta se samalla viivyttää vuoron rakenneyksikön saattamista loppuun ja sallii puhujalle pitemmän vuoron (c).

(a)

– – minä puhuin – – kirjallisen mielikuvituksen tuotteista, siis kerrotuista henkilöistä, jollaisia me, Luoja nähköön, lienemme joka sorkka. (k) | mutta tästä yhteisymmärryksestä ja kuvasta niin (.) mun mielestä se on kyllä korkea aika niin (.) ↓ei liity nyt mitenkään tähän asiaan nyt ni↓ (.) se meidän viiri (.) aikaansaada. (p; Duvallon – Routarinne 2001: 122)

(b)

Suomen tiedotusvälineet – ainakin useimmat – ovat harjoittaneet mielestäni vastuuntuntoista itsesensuuria Clintonin tapausta käsitellessään. (L) | Mutta koko tää ajattelu siis siitä että et on niinku tiukka itsekuri ja tähtää kirjallisesti määrittelemiinsä päämääriin nii eiks tää oo ihan samaa ku se mitä työssä tekee – –. (TV)

(c)

Hän elää aivan normaalia – joku voisi vaikka sanoa – idioottimaista elämää. (k) | Sit siel oli yks tyttö, (.) fiksusti tota noin (.) ku oli kauhee lumisade nii siinä ympärillähän tietysti on lunta heh hiirveesti heh nii se oli laittanut keng- tai siis sukkien päälle noi (.) muovipussit. (p; Duvallon – Routarinne 2001: 140)

Vuorovaikutuksen kannalta parenteettinen lisäys on usein aiemman vuoron selvennys (d): vastaanottajalle taustaksi tarjottu orientoiva tieto, jonka puhuja katsoo tarpeelliseksi voidakseen jatkaa lausumaansa.

(d)

S:	Tota ↑mä olin muuten Vantaalla niinku siel meän virastos on semmonen punttisali.
V:	Joo:,
S:	Nii mä kävin siel pari kertaa viime viikolla, (p)

Parenteettinen lisäys voi olla monen muotoinen. Usein varsinkin selittävänä parenteesina on kokonaisia lauseita (» § 1072:n esimerkit). Se voi olla toisaalta myös pelkästään kiteytynyt sanonta (e) taikka esim. nominatiivimuotoinen substantiivilauseke, jonka sijamuoto osoittaa, ettei se syntaktisesti ole meneillään olevaan lauseeseen integroitunut (f). Parenteettiseen käyttöön kiteytyneitä lauseita ovat edelleen jos-, ellei- ja mikäli-lauseet (» § 1136) sekä eräät ikään kuin puhujalle itselleen osoitetut retoriset kysymykset tyyppiä miten se nyt olikaan (» § 1074).

(e)

Toistaiseksi osuvinta ja ammattitaitoisinta musiikkiteatteria ovat kumma kyllä tarjonneet harrastajat. (l) | Ymmärrän vaimon paineita, vaikkei niitä – luoja paratkoon – voi verrata omiini. (k) | Molemmilla on syystä tai syyttä – miten vain – kömpelyyden ja harrastajamaisuuden leima. (l)

(f)

Kun kuitenki lapset syö, aika paljon, kuuden hengen perhe nin, kyllä siinä, varmasti oli niinkun, suureks avuks tämmönenkin [puutarhapalsta] (p)