Mainitsematta jättämisellä on avoimen, siis nollapersoonatulkinnan lisäksi muitakin mahdollisia tulkintoja. Niiden raja nollapersoonaan on häilyvä etenkin silloin, kun nolla on muussa kuin subjektin asemassa, kuten objektina, habitiiviadverbiaalina tai adpositio- tai substantiivilausekkeen osana (» § 1359 – 1361). Nolla voi olla anaforinen tai eksoforinen, ja objekti voi lisäksi puuttua siksi, että toiminnan kuvaaminen on lauseessa keskeistä.
Anaforinen on esimerkin (a) ostin-verbin nollaobjekti, jolla tarkoitetaan edellä mainittua esinettä. Ryhmän (b) esimerkeissä nollaobjekti tulkitaan eksoforisesti, puhuteltavaa (vaivaan ’vaivaan sinua’) tai puhujaa (pyysi ’pyysi minua’) tarkoittavaksi. Eksoforinen on myös esimerkin (a) verbin huvitti nollaobjekti. Kolmatta tulkintaa havainnollistavat ryhmän (c) esimerkit: toiminta itse on olennaista, ei se, mihin se kohdistuu. Verbiä käytetään siis intransitiivisesti (» § 460).
Toisin kuin nollapersoona, muut puuttuvan objektin tulkinnat eivät implikoi, että toiminta kohdistuisi ihmiseen. Nollapersoonalle ja toimintaa kuvaavalle objektin puuttumiselle on kuitenkin yhteistä se, että puheena ei ole yksi erityinen tarkoite niin kuin anaforisen ja eksoforisen nollan tapauksessa. Tulkintaan vaikuttaa se, kuvataanko jotakin tiettynä ajankohtana tapahtunutta. Esimerkeissä (a) ja (b) juuri tämä ohjaa anaforiseen tai eksoforiseen tulkintaan. Sen sijaan katkelman (d) nollasubjektillinen pitäähän-lause on modaalinen, joten sen merkitykseen kuuluu muutakin kuin yhteen ajankohtaan sijoittuvan tapahtuman kuvaaminen; nollasubjekti on avoin.
Se, että nollasubjektilauseessa on teema, erottaa useimmiten nollapersoonan nolla-anaforasta, sillä anaforisen nollan tapauksessa subjektin paikka jää tyhjäksi ja lause alkaa verbillä (f).
Tämä sanajärjestyksen ero ei ole aivan ehdoton. Esimerkin (g) jälkimmäisessä lauseessa on anaforinen nolla, vaikka lause ei olekaan verbialkuinen.
Huom. Esimerkin siitä, miten nollapersoona on subjektin asemassa selvempi kuin muissa, tarjoaa seuraava kontrasti. Nollasubjektilause Ulkomailla tulee ryöstetyksi, huijatuksi ja hakatuksi tulkitaan siten, että kirjoittaja kuuluu mahdollisten ryöstettyjen joukkoon. Vastaavassa yksipersoonaisessa passiivissa Ulkomailla ryöstetään, huijataan ja hakataan (L) on nollaobjekti. Se voidaan tulkita myös toimintaa kuvaavaksi väitteeksi ulkomailla tapahtuvista asioista, jotka eivät välttämättä koske niistä kertovaa ihmistä.
Edellinen pykälä