Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit > Yleistä > § 371 Adverbien rakennetyyppejä ja muotteja

§ 371 Adverbien rakennetyyppejä ja muotteja

Suurin osa adverbeista on morfologiselta rakenteeltaan kompleksisia. Erotettavan pääteaineksen sisältävistä adverbeista osa on johdoksia (a), osa taas morfologiselta koostumukseltaan taivutusmuotoja, useimmiten nominin muotoja (b).

(a)
nopea-sti, paljo-lti, vasta-kkain, puhelim-itse
(b)
oikea-ssa, lopu-lta, tarko-i-n, tarka-lle-en, paho-i-lla-an

Nämä rakennemallit ovat adverbien muotteja, joihin voi syntyä myös uusia adverbeja. Muita rakennetyyppejä ovat yhdysadverbit, esim. kasapäin, ohimennen, puolivälissä, ja adverbina toimivat sanaliitot eli liittoadverbit, esim. silloin tällöin, yötä päivää. Yhdys- ja liittoadverbien raja on osin häilyvä: yhteen ja erilleen kirjoittaminen vaihtelee niissä joskus. Päätteettömiä adverbeja taas ovat esim. aina, heti ja nyt.

Päätteellisten adverbien morfologisiin tyyppeihin kuuluu myös joitakin adpositioita, kuten hallussa, luona tai sekä adverbina että adpositiona käytettävät pitkin ja ohitse. Adverbina ja partikkelina taas toimii esim. sana oikein (adverbi: ratkaisit tehtävän oikein – partikkeli: tulit oikein katsomaan). Pelkästään partikkelina esiintyviä päätteellisiä sanoja ovat esim. silti ja tosin. (» § 678680.)

Adverbeissa ja partikkeleissa on runsaasti sellaisia sanoja, joista pääteaines on morfologisesti erotettavissa mutta jotka kuitenkin nykykielessä mielletään lähinnä jakamattomiksi:

 
edes, enää, järin, kaiketi, liioin, lähes, muuten, noin, näes, peräti, sillä, silti, taas, tosiaan, tota, tuskin, tänne, ulos

Osalla näistä on samavartaloinen korrelaatti muttei selvää kanta- tai vartalosanaa, esim. ulo-s (vrt. ulko(n)-a), poi=s (vrt. poi=ssa), katk=i (vrt. katk-ais-ta). Samanloppuisia sanoja yhdistää usein myös jokin semanttinen piirre: esim. i- ja s-loppuiset ovat tavallisesti tulosijamerkityksisiä.

Huom. Päätteelliset adverbit ja partikkelit ovat enimmäkseen nominivartaloisia. Verbivartaloisia ovat vain (m)mA-loppuiset evidentiaalipartikkelit (kuulemma; » § 397), infinitiivien leksikaalistumat (kuluessa, epäilemättä » § 390), väsyksissä-, tekeillä- ja lähdössä-tyypit (» § 392393) sekä eräät s-loppuiset partikkelit (ties, näes ~ nääs, kas).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yleistä

Adverbijohdokset

Taivutusmuotoiset adverbit

Muita adverbiryhmiä

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot