Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Intransitiivisuus ja transitiivisuus > Tunne- ja tuntemusverbit > § 467 Ärsykkeen vaikutus kokijaan: nolottaa, huimata, suututtaa

§ 467 Ärsykkeen vaikutus kokijaan: nolottaa, huimata, suututtaa

Kokijaobjektilliset tunne- ja tuntemusverbit ilmaisevat ärsykkeen vaikutusta kokijaan; mahdollinen ärsyke on subjektina. Verbit ovat muodoltaan enimmäkseen kausatiivijohdoksia, tunnekausatiiveja (» § 316). Osa niistä esiintyy tunnekausatiivilauseessa, osa sen lisäksi transitiivilauseessa (» § 891, 905). Tunnekausatiivilause ilmaisee tunnetilaa. Se esittää kokijan jonkin, usein spesifioimattoman ärsykkeen vaikutuksen alaisena; kokijaa edustaa partitiiviobjekti tai nolla (a).

(a)
Tunnekausatiivilause: Minua pelottaa.
Merjaa kiukutti Lassen hyväluontoisuus ja typeryys, – –. (k) | Haluaisin juosta kohti, mutta ujostuttaa. (k)
 
Tunneverbejä: ahdistaa, harmittaa, hermostuttaa, hirvittää, huvittaa, hävettää, ihmetyttää, inhottaa, jännittää, kaduttaa, kammottaa, kiukuttaa, korveta, miellyttää, nolottaa, pänniä, risoa, sapettaa, surettaa, säälittää, tympiä, ujostuttaa, vituttaa, ällöttää | Tuntemusverbejä: aivastuttaa, heikottaa, heitättää, hikoiluttaa, hiukoa, huimata, janottaa, jomottaa, kihelmöidä, kirvellä, kutista, kuumottaa, kuvottaa, nikottaa, nukuttaa, närästää, oksettaa, palella, pissattaa, puistattaa, pyörryttää, raukaista, vihloa, viluttaa, yskittää

Vastaava transitiivilause puolestaan ilmaisee reaktion aikaansaamista objektin tarkoitteessa. Verbillä on tällöin normaali kausatiivinen merkitys (» § 463), ja toiminta voidaan osoittaa rajatuksi mm. totaaliobjektilla (b). Subjekti voidaan ymmärtää tahalliseksi aiheuttajaksi, ja lauseessa voi olla välineen adverbiaali (hurmasi yleisön karismallaan) tai tuloksen ilmaus (pelottaa joku suunniltaan).

(b)
Tunnekausatiivi- tai transitiivilause
Kuvatekstinne Kaksi kiusausta, parempi ja huonompi – – suututti minut. (l) | vrt. En osta, sanon ja lähden tallaamaan takaisin. Suututtaa. Rupeaa väsyttämään. (l) | Jeltsin osasi nokkelilla letkautuksilla naurattaa mediaa – –. (l) | vrt. Minua naurattaa.
 
hengästyttää, huolestuttaa, häkellyttää, hämmentää, hämmästyttää, ilahduttaa, ikävystyttää, järkyttää, katkeroittaa, kauhistuttaa, masentaa, nolostuttaa, pelottaa, pelästyttää, raivostuttaa, suututtaa, säikäyttää, tuskastuttaa, väsyttää, ällistyttää

Kokijaobjektillisten tunneverbien joukko karttuu myös metaforien ja idiominmuodostuksen kautta: Minua hitsaa ~ kaivelee ~ rassaa ~ riepoo ~ hiertää yksi juttu; Minua pistää vihaksi ~ ottaa päähän ~ pannuun ~ aivoon. Kokijan tuntemusta ilmaisevat lisäksi ajatteluverbien johdokset kuten ajatteluttaa, arveluttaa, askarruttaa, epäilyttää, mietityttää, pohdituttaa (c) sekä mielitekoa tarkoittavat johdokset kuten laulattaa, tanssi(tu)ttaa, lapsettaa, kahvituttaa (d).

(c)
Kun ei ole muuta, niin silloin mietityttää se, miten suuri osa päivästä menee rutiineihin. (k) | – – että varsinkin nuorilla maataloustuottajilla usko horjuu. EU pohdituttaa yhä. (l)
(d)
Minua hihityttää, mutta varon näyttämästä sitä Andylle. (k) | Sen naamasta näkee kaiken, sillä lukee otsassa jos sitä vituttaa tai hävettää tai naitattaa. (k)

Myös ruumiillista tuntemusta ilmaistaan tunnekausatiivilauseella; verbien koskea ja sattua yhteydessä kokijaa voi edustaa illatiivilauseke (e). Kun tuntemus paikallistuu johonkin ruumiinosaan, käytetään tyypillisesti erottamattoman omistuksen muottia (f) (» § 468). Ärsykettä ei yleensä ilmaista (e–f), mutta etenkin metaforisissa käytöissä se on mahdollinen (g).

(e)
Minua huimaa. | Kieltäni polttaa. | Päähäni sattuu. | Minuun koskee.
(f)
Minua sattuu päähän. | Minua polttaa vatsasta.
(g)
Poraaminen sattuu. | Vaikka Simon vauhti huimaa sivullisen päätä, mies ei ole ahdistunut tilanteestaan. (l) | Eduskunnan lainvalmistelussa Suomista närästää salityöskentelyn monikerroksisuus. (l)

Eräät tuntemusverbit ja verbi jännittää esiintyvät paitsi tunnekausatiivilauseessa myös intransitiivilauseessa, jossa kokija on subjektina (h).

(h)
Minua palelee. ~ Minä palelen. | Niska ja hartiat jomottivat, silmiä kirveli ja vasemmassa silmässä oli elohiiri viikkokausia. (E) | Luulin ensin, että hän jännitti näitä minun juhliani, mutta ei tietenkään. (k) | vrt. Häntä jännitti mennä sen luo vaikka hän rakastikin sitä (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot