Kahden tilanteen ajankohtien ja kestojen keskinäinen suhde voidaan ilmaista yhdyslauseessa, jonka toinen osa sisältää jonkin temporaalisen suhteen merkitsimen, tavallisimmin adverbiaalikonjunktion kun (» § 1121 asetelma 160). Tilanne voidaan esittää toiseen nähden kokonaan tai osittain samanaikaisena, aiempana tai myöhempänä.
Temporaaliselle suhteelle perustuvat myös monet muut asiaintilojen väliset suhteet, kuten samanaikaisten asiaintilojen kontrastiivisuus ja erilaiset kausaaliset suhteet ajallisesti perättäisten asiaintilojen välillä. Kun-konjunktiota käytetäänkin paitsi temporaalisiksi, myös kontrastiivisiksi (» § 1102), kausaalisiksi (» § 1130), konditionaalisiksi (» § 1137) ja konsessiivisiksi (» § 1141) tulkittavissa liitoksissa. Temporaalista suhdetta voi selventää asiaintilojen järjestystä täsmentävillä adverbeilla tai partikkeleilla kuten silloin (kun), samalla (kun), sitten (kun), sen jälkeen (kun) jne. Aikasuhteen merkitsin sijaitsee jommassa kummassa lauseessa tai molemmissa:
Konjunktio kuin esiintyy vertailevissa ajanilmauksissa: ennen kuin, samaan aikaan kuin. Lisäksi aikasuhteen merkitsemiseen käytetään konjunktiota kunnes, kunhan, jahka sekä relatiiviadverbeja jolloin ja milloin. Ajan ilmauksista myös luvuissa Adverbit (» § 649 – 652), Adverbiaalit (» § 980) ja Infinitiivit ja partisiipit (» § 522 – 524).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia
Adverbiaalilause yhdyslauseen alussa tai lopussa
Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä
§ 1114 Lauseella kiinteämpi tai irrallisempi suhde toiseen
§ 1115 Tulkintaperusteena vaikutusala
§ 1116 Jatkumo määrittävästä lauseesta lisäykseen
Kausaalisen suhteen konjunktiot: koska, sillä, kun
Kausaalisen suhteen konnektiivit: siksi, sen takia, nimittäin
Päätelmien ja konsekutiivisen suhteen konnektiivit: siis, niin
§ 1134 Mitä tarkoittaa konditionaalinen suhde?
§ 1135 Jos tulet ~ tulisit ~ olisit tullut ja Nyt tulet tai...
Ehto, relevanssi, varaus: jos, mikäli, ellei, jollei
Edellinen pykälä