Monipersoonaisessa passiivissa toimii finiittiverbin kieliopillisena subjektina se argumentti, joka aktiivilauseessa olisi objektina. Monipersoonaisen passiivin voi siis muodostaa vain transitiiviverbistä (» § 1331). Koska finiittiverbi kongruoi kieliopillisen subjektin kanssa, se taipuu persoonissa. Monipersoonaiset passiivirakenteet ovat suomessa paljon suppeakäyttöisempiä kuin yksipersoonainen.
Monipersoonaisen passiivilauseen predikaattina on verbiliitto, jossa apuverbiin (tulla, joutua, olla) liittyy passiivinen partisiippi kuten valittu, tutkittava tai agenttipartisiippilauseke kuten auton yliajama (» § 1333 – 1340; verbiliitoista » § 451 – 453). Toinen monipersoonaisen passiivin tyyppi ovat verbijohdokset (esim. hoitua; » § 1344). Monipersoonaisen passiivin ja aktiivin suhdetta havainnollistaa kuvio 12, jossa esimerkkinä on verbiliitto tulla valituksi.
Yksi- ja monipersoonaisen passiivin keskeinen rakenteellinen ero on se, että vain monipersoonaisessa verbin objektiargumentti toimii subjektina. Toisin kuin yksipersoonaisesta, monipersoonaisesta passiivista voi muodostaa mm. infinitiivilausekkeen (a) (» § 1338). Passiivityyppien eroa kuvastaa se, että monipersoonaisesta voi muodostaa yksipersoonaisen passiivin (b).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Passiivi ja refleksiiviset ainekset
Passiivimuodon monikäyttöisyys
Adverbiaalit subjektiargumentin tulkinnassa
§ 1327 Toimesta ja taholta -ilmaukset kertovat tekijästä
Muutospassiivi tulla valituksi ja tilapassiivi olla hoidettu ~ selvitettävänä
Passiivirakenteiden rajaamisesta
Kielto ja kielteiset ilmaukset