Johtimen ‑(i)ttAin sisältävät adverbit ilmaisevat määrää, tapaa, asentoa tai aikaa. Johdin liittyy nominin (heikkoon) vokaalivartaloon. Kantasanana on useimmiten substantiivi, harvemmin adjektiivi tai lukusana. (i)ttAin-johdoksia on vajaat kaksisataa sanakirjalekseemiä, ja johdostyyppi on karttuva. Leksikaalistumia ovat esim. sanat erittäin ja osittain.
Johdinaines ‑(i)ttAin esiintyy yleensä i-alkuisena, ja i-aines hahmottuu useimmiten monikon i-tunnukseksi. Toisaalta i:ttömiä ovat mm. monet asennonilmaukset, kuten perättäin, sivuttain, vinottain, sekä sanat verrattain, hiljattain ja äskettäin. Muutoin kirjoitetussa kielessä (i)ttAin-adverbeilla on yleensä i:llinen, monikkovartaloinen kanta, paitsi i-vartaloisten kantasanojen tapauksessa joskus myös yksikkövartaloinen, esim. parittain ~ pareittain, rivittäin ~ riveittäin. Varsinkin puhutussa kielessä esiintyy lisäksi diftongin i-jälkikomponentin katoa, kuten asuissa viikottain tai tukuttain.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
§ 373 sti-adverbien rakenne ja merkitys
§ 374 Substantiivikantaiset sti-sanat: leikisti, rutosti, hitosti
tarke-mmin, tark-immin, pah-iten
§ 379 (i)ttAin-adverbien rakenne
§ 380 (i)ttAin tavan adverbeissa
§ 381 (i)ttAin määrän adverbeissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä