Kontrastiivisissa suhteissa kytkettävät lauseet ja lausekkeet esitetään toisilleen tavalla tai toisella vastakkaisina. Asetelmassa 159 on suhteiden merkitsiminä käytettäviä konjunktioita ja konnektiiveja.
Rinnastus- konjunktio | Adverbiaali- konjunktio | Partikkeli, adverbi, kiteymä | Adpositio | ||
Kontrastiivinen | |||||
Adversatiivinen | mutta, kun taas | kun | taas, sitä vastoin, sen sijaan, puolestaan, toisaalta | ||
Korrektiivinen | vaan, mutta | pikemminkin, päinvastoin | |||
Poikkeus | mutta | paitsi, vain | lukuun ottamatta |
Kontrastiivisia suhteita voi erottaa kolmenlaisia sen mukaan, onko kyseessä entiteettien erojen korostaminen (adversatiivinen) (» § 1102 – 1104), entiteetin tai asiaintilan korvaaminen tai korjaaminen toisella (korrektiivinen) (» § 1105 – 1108) vai poikkeuksen ilmaiseminen (» § 1109 – 1110). Kontrastiivisille suhteille on tyypillistä, että konjunktio tai konnektiivi kytkee laajempia yksiköitä kuin yksittäisiä sanoja tai lausekkeita. Mutta voi kyllä rinnastaa lausekkeitakin. Se on ylipäänsä kontrastiivisten suhteiden keskeinen merkitsin, jota käytetään selvemmin odotuksenvastaisuutta ilmaisevissa konsessiivisissa lauseissa (» § 1140).