Väljenevät diftongit ie, uo ja yö voivat esiintyä länsimurteissa ja muussakin puhutussa kielessä edelleen väljentyneinä, jolloin niiden jälkikomponenttina on puolisuppean sijasta puoliväljä (ɛ, ɔ) tai väljä vokaali.
Lounaisissa (a) ja savolaismurteissa (b) ja paikoin pohjoispohjalaisissakin murteissa voivat suppenevien diftongien jälkikomponentit i, u ja y esiintyä väljentyneinä. Tuloksena on e- tai O-loppuinen diftongi taikka pitkä vokaali. Tätä ilmiötä kutsutaan diftonginreduktioksi. Lounaismurteissa diftongin jälkikomponentti on alkukomponenttia pitempi; savolaismurteissa taas alkukomponentti on pitempi.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä