SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelien yhdistelmät > § 132 -kin ja
-kAAn muiden liitepartikkelien kanssa
§ 132 -kin ja
-kAAn muiden liitepartikkelien kanssa
Fokuspartikkelina toimivat liitteet ‑kin ja ‑kAAn sijoittuvat
normaalisti muiden liitepartikkeleiden edelle. Mitkään kin- tai kAAn-liitteen
sisältävät liiteyhtymät eivät kuitenkaan ole yleisiä, ja osa niistä
esiintyy pelkästään joissain murteissa. Tavallisimpia ovat seuraavat
yhtymät:
‑kin + ‑hAn: [Se
oli] Joku saksalais-suomalais-venäläinen yhteisyritys, rahatkinhan tulivat Saksasta. (k)
| nekinhän [ongelmat] on
ratkottavissa. (TV)
‑kin + ‑kO: Nyt kesälläkinkö? (P)
| Tuommosella ongellakinko sitä [kalaa] tulee? (L)
‑kAAn + ‑kO: A:
En halua mennä rannalle. – B: Nyt kesälläkäänkö?
| Niin henkensä hän lopulta silloin antoi Vaan sitäkäänkö sä
huomasitkaan (E) [runo]
kin- ja kO-liitteiden
yhtymälle on mahdollinen myös päinvastainen järjestys: kesälläkökin, hänkökin.
Järjestystä ‑kO + ‑kAAn puolestaan
esiintyy seuraavanlaisissa alisteisissa kysymyslauseissa: En
ole sitä lukenut enkä tiedä luenkokaan (l) ’luenko edes’ .
Kun lauseen predikaattina on liittomuoto, jakautuvat kin- ~ kAAn- ja
muut liitteet sen eri osien kesken:
En ole sitä arvostellut enkä tiedä, olenko lukenutkaan.
| Eipä meillä kauaa ole alppimajoja käytettykään – –. (l)
Edellinen pykälä