VISK - § 1353 Sen näkee, Eipä olisi uskonut

SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Nollasubjekti > Nollasubjektin esiintymisehdot > Modaaliset verbit ja modaalinen tulkinta > § 1353 Sen näkee, Eipä olisi uskonut

§ 1353 Sen näkee, Eipä olisi uskonut

Konkreettinen tai mentaalinen verbi saa nollasubjektilauseessa modaalisen tulkinnan: lause ei kuvaa teon suorittamista sinänsä vaan sitä, että sen voi suorittaa (mahdollisuus) tai joutuu joissakin olosuhteissa suorittamaan (välttämättömyys). Samakin lause voidaan usein tulkita molemmilla tavoin. Lauseet kuvaavat sitä, millainen teeman tarkoite on ihmisen kannalta.

Mahdollisuustulkintaisia ovat esimerkit (a–b), joissa verbit ovat agentiivisia. Tulkintaa vahvistamassa voi olla partikkeli kyllä tai aina tai teemanetinen verbi (b).

(a)

Matkaa kertyi yhteen suuntaan 360 kilometriä. Sen tekee hyvällä autolla neljässä tunnissa. (k) | Kirjan lukee missä ja milloin vain, haluamaansa tahtiin haluamissaan jaksoissa ja niin monta kertaa kuin haluaa. (k)

(b)

Kyllä tätä syö. | Aina sitä sen verran syö. | Syöhän tätä. | Etiopian tiestö on fiinisti määriteltynä huonoa, käytännössä pelkkää ketjukuoppaa. – – Parin vuoden paikalliskokemuksella sanoisin, että ajeleehan niitä teitä. (l)

Mahdollisuustulkintaa tukee sopivanlainen adverbiaali. Lauseet Matkan tekee, Kirjan lukee ja Teitä ajelee eivät sellaisenaan ole helposti tulkittavissa nollapersoonaiseksi, mutta ryhmän (a) esimerkeissä adverbiaalit helposti, hyvällä autolla, neljässä tunnissa, missä ja milloin vain auttavat modaalista tulkintaa ja siten nollapersoonan käyttöä: matkan voi tehdä, kirjan lukea tai teitä ajella tällaisin ehdoin.

Myös mentaalista tilaa ilmaisevat verbit tietää, ymmärtää ja uskoa saavat mahdollisuustulkinnan (c). Propositionaalista asennetta ilmaisevat verbit kuten uskoa, luulla, arvella, odottaa ovat nollapersoonalauseissa usein konditionaalissa (d), ts. muutenkin modaalisessa ympäristössä.

(c)

Ei sitä koskaan tiedä. | Kyllä sen tietää. | – Mie en ole tottunt ikinä olemaan neljän seinän sisässä, sanoo Reino, ja sen uskoo. Ruovedellä hän hoiti posteljoonin tehtäviä 13 vuotta. (l) | Utsjokelaiset kimmastuivat valtionapujen leikkauksista – –. ¶ Tuohtumuksen ymmärtää. Olot Suomen katolla ovat kovat, ja kunta on pieni. (l)

(d)

Ei olis Leenastakaan uskonut. | Niinhän sitä luulisi. | Kilpailukokemuksen luulisi virtaavan veren perintönä Katjan suonissa, – –. – Hän on monelle suuri idoli ja sitä taustaa vasten ei uskoisi, että hänellä on tällaisiin jatkuviin kärhämiin varaa. (l) | Ammattiaan arvostavan journalistikunnan arvelisi olevan tästä huolissaan. (l) | Rajujen leikkausuudistusten jälkeen hallituksen odottaisi nyt antavan porkkanoita tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. (l)

Konkreettisten tilanmuutoslauseiden tulkinta on tyypillisesti se, että tapahtuma kohtaa teeman ilmaisemissa oloissa ihmistä väistämättä (e). Samantyyppinen tulkinta on nollapersoonaisilla verbeillä tottua, kyllästyä ja väsyä (f).

(e)

Täällä kaatuu ~ liukastuu ~ vilustuu ~ jäätyy ~ sulaa. | Tästä putoaa.

(f)

Kaikkeen tottuu. | Siellä on kuulemma ikuista harpunsoittoa. Siihenkin kyllästyy. (l)

Sama nollasubjektilause voi olla ymmärrettävissä sekä mahdollisuutta että välttämättömyyttä implikoivaksi. Näin on mentaalisten tilanmuutosverbien yhteydessä. Esim. verbit huomata, tajuta, arvata, nähdä, kuulla, aistia, aavistaa ja oppia ilmaisevat nollapersoonaisina lähinnä havaintokykyä, ts. mahdollisuutta (g), mutta tulkintana voi tietyissä konteksteissa olla myös automaattinen seuraus eli välttämättömyys. Tällainen on esimerkki (h).

(g)

Täältä näkee kauas. | Ja sen huomaa. | Siitäkin huomasi, että hän ei ollut tosi mies. (k) | Vain jälkimmäisissä [teoksissa] aistii hänen mentaalisen auransa, – –. (k) | Hervantaa ei äkkipäätään arvaisi kotiseutukulttuurin kehdoksi. (l) | Näistä lehdistä oppii kaiken toissavuoden misseistä. (l)

(h)

Ja kun hän oli humalassa, hänelle tuli valheellisen turvallinen olo, – – sellaisessa mielentilassa teki helposti varomattomuuksia. [’väistämättä’] (k)