SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Nollasubjekti > Nollasubjektin esiintymisehdot > Modaaliset verbit ja modaalinen tulkinta > § 1353 Sen
näkee, Eipä olisi uskonut
§ 1353 Sen
näkee, Eipä olisi uskonut
Konkreettinen tai mentaalinen verbi saa nollasubjektilauseessa modaalisen tulkinnan: lause ei
kuvaa teon suorittamista sinänsä vaan sitä, että sen voi suorittaa (mahdollisuus)
tai joutuu joissakin olosuhteissa suorittamaan (välttämättömyys). Samakin
lause voidaan usein tulkita molemmilla tavoin. Lauseet kuvaavat
sitä, millainen teeman tarkoite on ihmisen kannalta.
Mahdollisuustulkintaisia ovat esimerkit (a–b), joissa verbit
ovat agentiivisia. Tulkintaa vahvistamassa voi olla partikkeli kyllä tai aina tai
teemanetinen verbi (b).
(a)
Matkaa kertyi
yhteen suuntaan 360 kilometriä. Sen tekee hyvällä
autolla neljässä tunnissa. (k) | Kirjan lukee missä
ja milloin vain, haluamaansa tahtiin haluamissaan jaksoissa ja niin
monta kertaa kuin haluaa. (k)
(b)
Kyllä tätä
syö. | Aina sitä sen verran
syö. | Syöhän tätä.
| Etiopian tiestö on fiinisti määriteltynä huonoa, käytännössä
pelkkää ketjukuoppaa. – – Parin vuoden paikalliskokemuksella sanoisin,
että ajeleehan niitä teitä. (l)
Mahdollisuustulkintaa tukee sopivanlainen
adverbiaali. Lauseet Matkan tekee, Kirjan
lukee ja Teitä ajelee eivät
sellaisenaan ole helposti tulkittavissa nollapersoonaiseksi, mutta
ryhmän (a) esimerkeissä adverbiaalit helposti, hyvällä
autolla, neljässä tunnissa, missä
ja milloin vain auttavat modaalista tulkintaa ja siten
nollapersoonan käyttöä: matkan voi tehdä, kirjan lukea tai teitä
ajella tällaisin ehdoin.
Myös mentaalista tilaa ilmaisevat verbit tietää, ymmärtää ja uskoa saavat
mahdollisuustulkinnan (c). Propositionaalista asennetta ilmaisevat
verbit kuten uskoa, luulla, arvella, odottaa ovat
nollapersoonalauseissa usein konditionaalissa (d), ts. muutenkin
modaalisessa ympäristössä.
(c)
Ei sitä koskaan tiedä.
| Kyllä sen tietää.
| – Mie en ole tottunt ikinä olemaan neljän seinän sisässä,
sanoo Reino, ja sen uskoo. Ruovedellä hän hoiti
posteljoonin tehtäviä 13 vuotta. (l) | Utsjokelaiset
kimmastuivat valtionapujen leikkauksista – –. ¶ Tuohtumuksen ymmärtää.
Olot Suomen katolla ovat kovat, ja kunta on pieni. (l)
(d)
Ei
olis Leenastakaan uskonut.
| Niinhän sitä luulisi.
| Kilpailukokemuksen luulisi virtaavan
veren perintönä Katjan suonissa, – –. – Hän on monelle suuri idoli
ja sitä taustaa vasten ei uskoisi, että hänellä
on tällaisiin jatkuviin kärhämiin varaa. (l)
| Ammattiaan arvostavan journalistikunnan arvelisi olevan
tästä huolissaan. (l) | Rajujen
leikkausuudistusten jälkeen hallituksen odottaisi nyt
antavan porkkanoita tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. (l)
Konkreettisten tilanmuutoslauseiden tulkinta on tyypillisesti
se, että tapahtuma kohtaa teeman ilmaisemissa oloissa ihmistä väistämättä
(e). Samantyyppinen tulkinta on nollapersoonaisilla verbeillä tottua, kyllästyä ja väsyä (f).
(e)
Täällä kaatuu
~ liukastuu ~ vilustuu ~ jäätyy ~ sulaa. | Tästä putoaa.
(f)
Kaikkeen tottuu.
| Siellä on kuulemma ikuista harpunsoittoa. Siihenkin kyllästyy. (l)
Sama nollasubjektilause voi olla ymmärrettävissä
sekä mahdollisuutta että välttämättömyyttä implikoivaksi. Näin on
mentaalisten tilanmuutosverbien yhteydessä. Esim. verbit huomata, tajuta, arvata, nähdä, kuulla, aistia, aavistaa ja oppia ilmaisevat
nollapersoonaisina lähinnä havaintokykyä, ts. mahdollisuutta (g),
mutta tulkintana voi tietyissä konteksteissa olla myös automaattinen
seuraus eli välttämättömyys. Tällainen on esimerkki (h).
(g)
Täältä näkee kauas.
| Ja sen huomaa. | Siitäkin huomasi,
että hän ei ollut tosi mies. (k) | Vain
jälkimmäisissä [teoksissa] aistii hänen
mentaalisen auransa, – –. (k) | Hervantaa ei äkkipäätään arvaisi kotiseutukulttuurin
kehdoksi. (l) | Näistä lehdistä oppii kaiken
toissavuoden misseistä. (l)
(h)
Ja kun hän
oli humalassa, hänelle tuli valheellisen turvallinen olo, – – sellaisessa
mielentilassa teki helposti varomattomuuksia. [’väistämättä’] (k)