Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Intransitiivisuus ja transitiivisuus > Tunne- ja tuntemusverbit > § 465 Yleistä; kokijan ja ärsykkeen roolit

§ 465 Yleistä; kokijan ja ärsykkeen roolit

Tunne- ja tuntemusverbit edellyttävät elollista, aistimiskykyistä kokijaa, yleensä ihmistä. Ne voidaan jakaa tunnetta ja ruumiillista tuntemusta tarkoittaviin. Sama verbi voi ilmaista molempia:

 
Holmin ylimielinen käytös sattui Lauraan. (k) | Ja remmi tuli taas, ja taas sattui, ja vieläkin remmi tuli, ja häneen sattui. (k)

Ruumiillisten tuntemusten ilmaisemiseen erikoistuneita verbejä on mentaalisiin tunneverbeihin verrattuna vähän. Tuntemuksia ilmaistaankin metaforisesti, erityisesti kosketus- ja muilla tekoverbeillä: koskea, särkeä, pakottaa, pistää, pistellä, nipistää, nipistellä, repiä, polttaa.

Tunne- ja tuntemusverbien keskeisten täydennysten roolit ovat kokija ja ärsyke. Kokija on käsitteellisesti välttämätön, vaikka jäisikin ilmipanematta: ilman kokevaa osallistujaa kyse ei ole tunteesta. Ärsykkeen ilmaiseva täydennys ei ole pakollinen eikä esim. tuntemusverbillä palella edes mahdollinen. Kokija ja ärsyke voivat kumpikin edustua joko subjektina (Minä pelkään, Meteli pelottaa; » § 466) tai objektina (Minua pelottaa, Pelkään meteliä; » § 467). Tämä heijastaa sitä, että kummallakin on subjektin ominaisuuksia: kokija on tunneverbin keskeinen ja usein ainoa elollinen argumentti, ärsyke taas esitetään tunteen aiheuttajana, vaikka onkin tyypillisesti eloton.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot