Teonniminä tai niille semanttisesti läheisessä käytössä esiintyy myös muita kuin morfologisesti verbikantaisia substantiiveja. Tällaisilla substantiiveilla on rinnallaan verbi, josta niitä ei ole johdettu, mutta jota ne vastaavat sekä semanttisesti että laajennuksiltaan (» § 560 – 561). Substantiivi on morfologisesti yksinkertaisempi kuin verbivastineensa. Tämä on usein supistumaverbi, mutta muunkinlaisia verbijohdoksia tavataan verbivastineellisten substantiivien korrelaatteina.
| Substantiivi-ilmaus | Verbi-ilmaus |
| tajunnanvirta ~ tajunnan virta | tajunta virtaa |
| naisviha | x vihaa naisia |
| vuorineuvosten hirvijahti | vuorineuvokset jahtaavat hirviä |
| Thatcherin vallanhalu | Thatcher haluaa valtaa |
| lääkärinapu ~ lääkärin apu köyhille | lääkäri auttaa ~ avustaa köyhiä |
| lapsen rakkaus isään | lapsi rakastaa isää |
| rakkaan ikävä | x ikävöi rakasta ~ rakas ikävöi |
| tutkijan analyysi tilanteesta | tutkija analysoi tilanteen |
Verbille ominaisia laajennuksia saadessaan tällaiset substantiivit ovat merkitykseltään teonnimimäisiä. Toisaalta niiden genetiivi- tai nominatiivimuotoinen laajennus tai määriteosa ei aina yksiselitteisesti assosioidu vastaavan verbin laajennukseen.
Samalla tavoin verbiin korreloituvia ja verbilähtöisiä laajennuksia (tai määriteosia) saavia ovat toimijaa tarkoittavat yksilönnimet, esim. liikkuvien työkoneiden kauppias, joulupadan vartija, sydämeni valtiatar, naurisvaras, autokuski, ideanikkari (vrt. kaupata ~ kaupita, vartioida, vallita, varastaa, kuskata, nikkaroida).
Huom. Johtamisen suunta on tämän ryhmän sanoissa usein se, että substantiivista on johdettu verbi, esim. virta > virrata, halu > haluta, ikävä > ikävöidä, eikä päinvastoin kuten teonnimissä yleensä. Lisäksi on pieni joukko sellaisia substantiiveja, jotka ovat syntyneet supistuma- tai muun verbin vartalon lyhentymänä, esim. teonnimet jytä (← jytää-), mökä, rieha (← riehaantua, riehua), räyhä ja tekijänniminä käytettävät lässy ’lässyttäjä’, sönkkö, tyrkky. Tällaisia takaperoisjohdoksia ovat myös esinetarkoitteiset hyrrä (← hyrrätä) ja tarra (← tarrata). (» § 168.)
Edellinen pykälä