Teonniminä tai niille semanttisesti läheisessä käytössä esiintyy myös muita kuin morfologisesti verbikantaisia substantiiveja. Tällaisilla substantiiveilla on rinnallaan verbi, josta niitä ei ole johdettu, mutta jota ne vastaavat sekä semanttisesti että laajennuksiltaan (» § 560 – 561). Substantiivi on morfologisesti yksinkertaisempi kuin verbivastineensa. Tämä on usein supistumaverbi, mutta muunkinlaisia verbijohdoksia tavataan verbivastineellisten substantiivien korrelaatteina.
Substantiivi-ilmaus | Verbi-ilmaus |
tajunnanvirta ~ tajunnan virta | tajunta virtaa |
naisviha | x vihaa naisia |
vuorineuvosten hirvijahti | vuorineuvokset jahtaavat hirviä |
Thatcherin vallanhalu | Thatcher haluaa valtaa |
lääkärinapu ~ lääkärin apu köyhille | lääkäri auttaa ~ avustaa köyhiä |
lapsen rakkaus isään | lapsi rakastaa isää |
rakkaan ikävä | x ikävöi rakasta ~ rakas ikävöi |
tutkijan analyysi tilanteesta | tutkija analysoi tilanteen |
Verbille ominaisia laajennuksia saadessaan tällaiset substantiivit ovat merkitykseltään teonnimimäisiä. Toisaalta niiden genetiivi- tai nominatiivimuotoinen laajennus tai määriteosa ei aina yksiselitteisesti assosioidu vastaavan verbin laajennukseen.
Samalla tavoin verbiin korreloituvia ja verbilähtöisiä laajennuksia (tai määriteosia) saavia ovat toimijaa tarkoittavat yksilönnimet, esim. liikkuvien työkoneiden kauppias, joulupadan vartija, sydämeni valtiatar, naurisvaras, autokuski, ideanikkari (vrt. kaupata ~ kaupita, vartioida, vallita, varastaa, kuskata, nikkaroida).
Huom. Johtamisen suunta on tämän ryhmän sanoissa usein se, että substantiivista on johdettu verbi, esim. virta > virrata, halu > haluta, ikävä > ikävöidä, eikä päinvastoin kuten teonnimissä yleensä. Lisäksi on pieni joukko sellaisia substantiiveja, jotka ovat syntyneet supistuma- tai muun verbin vartalon lyhentymänä, esim. teonnimet jytä (← jytää-), mökä, rieha (← riehaantua, riehua), räyhä ja tekijänniminä käytettävät lässy ’lässyttäjä’, sönkkö, tyrkky. Tällaisia takaperoisjohdoksia ovat myös esinetarkoitteiset hyrrä (← hyrrätä) ja tarra (← tarrata). (» § 168.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Passiivi ja refleksiiviset ainekset
Passiivimuodon monikäyttöisyys
Adverbiaalit subjektiargumentin tulkinnassa
§ 1327 Toimesta ja taholta -ilmaukset kertovat tekijästä
Muutospassiivi tulla valituksi ja tilapassiivi olla hoidettu ~ selvitettävänä
Passiivirakenteiden rajaamisesta
Kielto ja kielteiset ilmaukset