Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Post- ja prepositiot eli adpositiot > Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita > Monikasvoiset paitsi ja kautta > § 709 Kautta-sanan käyttöjä

§ 709 Kautta-sanan käyttöjä

Sana kautta on ensinnäkin genetiivitäydennyksen saava postpositio, joka esiintyy prolatiivisessa väylän tai välityssuhteen merkityksessä (a). Prepositiona sitä käytetään temporaalisissa ilmauksissa merkityksessä ’koko puheena olevan ajanjakson alusta loppuun, halki’ – lähinnä kuitenkin vain tiettyjen lekseemien yhteydessä (b) sekä harvemmin kiteytyneissä paikan ilmauksissa merkityksessä ’kaikkialla kyseisellä alueella’ (c).

(a)
Sotainvalidit kokoontuivat Senaatintorille, josta marssivat keskustan kautta Finlandia-talolle. (l) | Juarezin kautta kulkee neljä kertaa enemmän huumeita kuin muiden kauppiaiden kautta yhteensä. (l) | – – iho uudentuu erittäin mutkikkaan ja osin vielä selvittämättömän prosessin kautta (A)
(b)
HJK on tehnyt suurimman valmentajasatsauksen kautta aikojen. (l) | Ulkomaan loma houkuttaa suomalaisia kautta vuoden. (E) vrt. *kautta kesän ~ kesien
(c)
– – tutkijat keräävät perimätietoja kautta Afrikan. (A) | Kyläkirjoja ilmestyy kautta maan. (l)

Toiseksi kautta esiintyy kiinteissä väylää merkitsevissä sanaliitoissa, jolloin se on substantiivin kaltainen siinä, että se näyttää saavan etumääritteekseen kongruoivan pronominin tai numeraalin; tämä määrite on pakollinen:

(d)
Hailuotolaisten tulee saada itse päättää miten ja mitä kautta he saarelleen kulkevat. (l) | Vaikka ravustuskausi käynnistyy joka vuosi samaan aikaan voi rapujen liikkumisessa ja sitä kautta saaliissa olla suuriakin vuotuisia eroja. (l) | Tämä palautti lompakon samaa kautta kuin oli saanut sen. (k) | Minä ajan toista kautta takaisin. (k)

Muita muotoja sanaliitolla ei ole, joten kautta on siinä enemmän partitiivitäydennyksinen postpositio kuin kongruoivan määritteen saava substantiivi.

Kolmanneksi kautta esiintyy erityisesti puhutussa kielessä elatiivi- tai ablatiivimuotoisten prosanojen kanssa, jolloin se on valinnainen. Näissä tapauksissa sitä voi pitää partikkelina, joka kylläkin pitkälti käyttäytyy postposition tavoin.

(e)
Menenkin sieltä ~ siitä ~ tästä ~ täältä ~ tuolta kautta vrt. Menenkin tästä.
 
Yritin ohjata Mitsubishia vasemmalle ja sieltä kautta kiertää ja väistää kolaria, – –. (l) | Tiä meni tualt alhaalk kautta. (Vihti, SMS) | Laivan kummallakin sivukannella olevat irtonaiset luukut ovat poksin ralleja. Halot pudotetaan siitä kautta halkosäiliöön. (Lappee, SMS)

Huom. Adverbina ja adpositiona esiintyvät sanat vastaan, vastassa esiintyvät konstruktiossa verbin kanssa. Esimerkiksi vastaan on toisaalta partitiivisijaisen täydennyksen saava postpositio, esim. Jokereita vastaan ei voi ottaa turhia jäähyjä (l); – – hän ilmoittaa antavansa paperit takaisin käteismaksua vastaan (l), ja toisaalta verbiin liittyvä partikkeli: tulla ~ mennä ~ ottaa ~ väittää (jotakuta) vastaan. Jälkimmäisessä tapauksessa postpositiotulkintakin on tosin mahdollinen. Muita verbin ja partikkelin muodostamia ilmauksia ovat mm. päästä läpi, jäädä paitsi, käydä kimppuun ~ päälle, mennä yli, pukea ylle, puhua ympäri (» § 455).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot