UttA-johtiminen verbi on varsin yleisesti muodostettavissa monitavuisista A- ja e-vartaloisista verbeistä sekä AA-vartaloisista supistumaverbeistä. Lisäksi johdin ‑UttA- voi liittyä joihinkin eA-, ee- ja AA-vartaloisiin nomineihin. (» § 318 asetelma 77.) UttA-johdostyyppiin kuuluu runsaat 400 sanakirjalekseemiä, ja tyyppi on karttuva.
Kantana on monitavuisten A- ja e-vartaloisten verbien heikko vokaalivartalo, jonka lyhyt loppuvokaali jää pois johtimen U-aineksen tieltä (kuljet-utta-a, raken-n-utta-a, kävel-yttä-ä, huris-utta-a). Supistumaverbien ja nominien vartalo puolestaan on vahva-asteinen, ja sen lopun pitkä vokaaliaines lyhenee johtimen edellä muodostaen U:n kanssa vokaaliyhtymän tai diftongin (hina-utta-a, kehrä-yttä-ä; vapa-utta-a, neste-yttä-ä, nope-utta-a).
Huom. Johtimena on pelkkä ‑ttA- silloin, kun sitä edeltävä U-aines kuuluu johdoksen kantavartaloon kuten verbeissä huku-tta-a, huolestu-tta-a, lamaannu-tta-a, läkähdy-ttä-ä. Joskus on kuitenkin epäselvää, onko kyseessä UttA- vai ttA-johdos, kun kantasanavaihtoehtoina ovat A- ja U-vartaloinen verbi, esim. hidast=u=tta-a (< hidastaa ~ hidastua), sisäll=y=ttä-ä, valmist=u=tta-a; käyttöyhteydessään johdos voi assosioitua selvemmin toiseen mahdollisista kantaverbeistä.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset