VISK - § 996 Repesi ilosta, suuttui asian johdosta ~ koska en tullut

SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Adverbiaalit > Adverbiaalien merkitystehtäviä > Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit > Syy, aihe, perustelu > § 996 Repesi ilosta, suuttui asian johdosta ~ koska en tullut

§ 996 Repesi ilosta, suuttui asian johdosta ~ koska en tullut

Syy- ja ehtosuhteita ilmaistaan paitsi kausaalisen partikkelin sisältävillä lauseilla, myös adpositio- tai elatiivi- ja illatiivisijaisilla (harvemmin partitiivi-) lausekkeilla, joita kaikkia nimitetään yhteisesti syy- ja ehtosuhteen adverbiaaleiksi. (Tarkemmin lauseidenvälisistä suhteista » § 1128 – 1143.)

Kausaalisia adverbiaaleja ovat tapahtuman syytä, ihmisen toiminnan motivaatiota ja perusteluita ilmaisevat adverbiaalit. Syyn adverbiaalit ilmaisevat asiaintilojen välistä havainnoitavaa aiheutumissuhdetta: A aiheuttaa B:n. Syyn adverbiaalina on yleensä elatiivi- tai adpositiolauseke, mutta myös koska- tai kun-lause on mahdollinen.

(a)

Mies loukkaantui sytyttimen räjähdyksestä. (l)
Syy: sytytin räjähti, Seuraus: mies loukkaantui

Halli-Harkimo repesi ilosta. (l) | – – neljä merijalkaväen sotilasta kuoli aliravitsemuksen seurauksena – –. (l) | Tänä kesänä Shell joutui perumaan porauslauttapäätöksensä ostoboikottien takia – –. (l) | Pommi ei räjähtänyt, koska sen sytyttimessä oli toimintahäiriö. (l)

Kausaalinen adverbiaali voi ilmaista myös aihetta. Esimerkiksi adverbiaalin varkaudesta sisältävä lause Poikaa epäiltiin varkaudesta tarkoittaa, että poikaa epäiltiin varkauden takia. Aiheen adverbiaaleiksi tulkittavat ilmaukset ovat yleensä elatiivi- tai adpositiolausekkeita.

(b)

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi – – NN:n törkeästä huumausainerikoksesta vankilaan jo alkutalvesta. (l) | Tampereen käräjäoikeus vangitsi tapauksen vuoksi torstaina mieshenkilön. (l)

Syyn ja aiheen adverbiaalit eivät ole toisistaan selvästi erotettavia ryhmiä. Myöskään elatiivi- ja adpositioilmaus eivät aina selvästi eroa toisistaan merkitykseltään. Tosin eräissä tapauksissa elatiivilausekkeen ilmaisema syy- tai aihesuhde on yksiselitteisempi. Esimerkiksi ilmauksessa Mies joutui vakuutuspetoksesta vankilaan esitetään miehen joutuneen vankilaan tekemänsä petoksen takia, mutta ilmauksessa Mies joutui vakuutuspetoksen takia vankilaan todetaan vain petoksen ja vankilaan joutumisen välinen aiheutumissuhde, mutta petoksen tekijää ei täsmennetä. Adpositiot johtuen, takia, tähden, vuoksi, ansiosta, johdosta, perusteella, seurauksena ovat kuitenkin selvästi kausaalisia, kun taas elatiivin käyttö on verbikohtaisempaa. Elatiiviadverbiaali ei olekaan esim. seuraavissa mahdollinen: – – on monia hyviä pelaajia, jotka eivät pääse NHL:ään – – kokonsa takia (l); Tietöiden vuoksi paikalla oli viidenkympin rajoitus (l).

Kausaalinen adverbiaali voi esittää myös perustelun toiminnalle. Perustelun adverbiaalit ilmaisevat tulkintoja asiaintilojen yhteyksistä joko tilanteen osallistujien näkökulmasta tai puhujan päätelminä. Esimerkissä (c) 5000 markan nosto tililtä ei aiheudu siitä, ettei tilillä ole enempää rahaa, vaan puhuja perustelee, miksi ei nostanut enempää. Perustelun adverbiaalit ovat tyypillisesti lauseita (d), mutta myös adpositiolausekkeet (e) ovat mahdollisia.

(c)

Nostin 5000 markkaa säästötililtä, koska siellä ei ollut enempää. (l)

(d)

Samalla hän oli pyytänyt toisia unohtamaan kuulemansa, koska asia on äärimmäisen salainen. (l) | En oikeastaan ole sisustaja, koska minulla ei ole alan koulutusta, – –. (l) | – – jos sitä [huuhteluainetta] nyt välttämättä haluaa käyttää, niin sitten mahdollisimman vähän – huuhteluaineet kun rasittavat luontoa – –. (l)

(e)

Näemmehän kaikki asiat omalla tavallamme, johtuen erilaisista kokemuksistamme. (yo) | – – he [yleisurheilun ystävät] kykenevät istumaan puuduttavan pitkiä kilpailuja läpi vain muutaman hyvän hetken tähden. (l) | On turha väittää, että Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin sen takia, että Irak ei ole tuhonnut mahdollisia kemiallisia joukkotuhoaseitaan. (E)

Kausaaliset adverbiaalit ovat yleensä lauseen määritteitä. Tunnetilan aiheuttajaa eli ärsykettä ilmaiseva suuntasijainen adverbiaali kuitenkin liittyy pikemminkin verbiin kuin lauseeseen: suutuin asiasta ~ häneen (» § 465 – 467). Näidenkin verbien yhteydessä ovat myös lauseen ja adpositiolausekkeen muotoiset adverbiaalit mahdollisia.

(f)

Naisasialiitto Unioni raivostui erään vaateketjun joulukampanjasta. (E) | Kalle Könkkölä suuttui Tampereeseen. (l) | Paikallinen kirkko suuttui tapauksen johdosta – –. (l) | Hän hämmästyi, koska sai enemmänkin kuin pyysi – –. (L) | Museovirasto ei ole ollut erityisen ihastunut rakennelmasta. (l) | Rahkapiirakoihinkin hän on ihastunut – –. (l) | Hotellin portsari ihastui, kun kuuli meidän olevan Suomesta. (E)

Huom. Sellaiset aiheen adverbiaalit kuin innostua asiasta ovat läheisiä puheenaihetta tai kuvauksen kohdetta ilmaiseville elatiivisijaisille adverbiaaleille, jollaisia saavat kommunikaatioverbit kuten puhua, keskustella, jutella, kertoa (asiasta) (» § 483). Aihetta tai teemaa ilmaisevat substantiivien elatiiviadverbiaalit kuten kuva ~ kirja ~ kertomus elämästä (» § 587).