Kullakin rinnastuskonjunktiolla on oma merkityksensä, joka vaikuttaa konjunktiolla kytkettyjen elementtien suhteen tulkintaan. Konjunktiottomissa eli asyndeettisissä tapauksissa suhde jää spesifioimatta, jolloin lauseiden leksikaalinen sisältö ja keskinäinen järjestys ohjaavat tulkinnan suuntaa.
Tässä luvussa tarkastellaan ensisijaisesti rinnastuskonjunktiollisten kytkösten semantiikkaa. Koska monet konnektiivit eli konnektiiviset partikkelit, adverbit ja adpositiot ilmaisevat rinnastuskonjunktioille läheisiä merkityksiä, käsitellään niitäkin lyhyesti kunkin merkityssuhteen yhteydessä. Asetelmaan 158 on koottu seuraavassa tarkasteltavat merkityssuhteet (tarkemmin » § 1121).
| Rinnastus- konjunktio | Adverbiaali- konjunktio | Partikkeli, adverbi, kiteymä | Adpositio | |
| Additiivinen | ja, sekä,
‑kä, sekä – että, niin – kuin (‑kin), kuin myös, ynnä, (sun) |
lisäksi,
‑kin, paitsi – myös, myös, samoin, samaten, jopa, edes, vielä(pä), niin ikään, kanssa, saati, puhumattakaan … |
lisäksi, ohella, päälle | |
| Disjunktiivinen | tai(kka),
vai;
eli(kkä), joko – tai |
toisin
sanoen muuten, muutoin |
||
| Kontrastiivinen | mutta, vaan, kun taas | kun | taas, sitä vastoin, sen sijaan, puolestaan, toisaalta, pikemminkin, päinvastoin, paitsi, vain | lukuun ottamatta |
| Mutta esiintyy myös konsessiivisissa liitoksissa (» § 1140). Konjunktiosta sillä » § 1129. |
Edellinen pykälä