Pronomini tai pronominitarkenteinen NP ja sen edellä esiintyvä substantiivilauseke ovat joskus pelkästään samamerkityksiset, eivät samatarkoitteiset eli yhteiseen tarkoitteeseen viittaavat. Esimerkiksi siirryttäessä geneerisestä spesifiseen, lajista yksilöön tai päinvastoin yksilöstä tyyppiin, kyse on merkityksen samuudesta mutta ei samasta tarkoitteesta (» § 1407):
Seuraavassa katkelmassa puhutaan ensin tietyistä orvokeista (rivi 1) mutta rivin 5 pronomini ne ei viittaa mainittuihin kukkiin vaan jossain muualla (”tuolla”) oleviin saman lajin edustajiin. Riveillä 7 ja 9 anaforiset pronominit niitten ja ne viittaavat orvokkeihin yleensä, siis vain lajiin, eivätkä nekään alussa puheeksi tulleisiin orvokkeihin.
1 | Ella: | Mut ne orvokitki sitte kyllä siitä nousi? |
2 | Saara: | joo |
3 | Ella: | Joo mutta että se oli tosi hyvä vinkki mä oisin tehny |
4 | oikee emähöpsöyden. | |
5 | Saara: | Juu. Meil on kans tuolla ollu ihan ne on oikee hyvi |
6 | menestyny ku mä sillo vein. | |
7 | Ella: | Joo:. Ilmeisesti täm on ollu hyvä niitten vuosi mä kävelin |
8 | Hytelin hautausmaalla ennen jumalanpalveluksen alkamista ja | |
9 | tota siel oli kanssa komeita oikein että, jos ne tykkää tämmösestä. | |
10 | Saara: | Niin. se voi olla. |
11 | Ella: | kivasta aurinkoisesta. (p) |
Proadjektiivia sellainen käytetään viittaamassa tarkoitteen edustamaan tyyppiin; ero tilannetyyppiin viittaamiseen (» § 1439) on useissa tapauksissa pieni (c). Myös se-pronominia voidaan käyttää tähän pelkän samamerkityksisyyden osoittamiseen (d).