Itsenäinen mi- tai ku-pronominilla alkava relatiivilause ei eroa jyrkästi alisteisesta kysymyslauseesta, jollainen tyypillisesti referoi esitettyjä kysymyksiä tai esittää pohdiskelun tai tiedustelun alaisina olevia asioita. Yksi ero on kuitenkin se, että – varsinkin puhutun kielen – alisteisessa kysymyslauseessa käytetään lisänä konjunktiota että: Ihmettelin kovasti, (että) kuka oli voinut kirjoittaa jutun. Silloin kun hallitsevan lauseen predikaatti ei ole mentaalinen, mi- tai ku-pronominilla alkava lause on itsenäinen relatiivilause (a). Silloin taas kun hallitsevan lauseen predikaatti on mentaalinen mutta ei-kysyvä verbi, joka ilmaisee havaitsemista, tietämistä, ymmärtämistä tai sanoman välittämistä, mi- tai ku-pronominilla alkava lause on tulkittavissa joko abstraktiksi itsenäiseksi relatiivilauseeksi tai alisteiseksi kysymyslauseeksi (b).
Toisin kuin selvissä alisteisissa kysymyslauseissa, esimerkkiryhmän (b) kaltaisiin tapauksiin ei että aina sovi: ?Minä tiedän että mitä minä haluan; vrt. Hän kysyi, että mitä minä oikein haluan. Ei-kysyvät mentaaliset predikaatit saavat kuitenkin kysyvien predikaattien tavoin myös vaihtoehtokysymyksen muotoisen lauseen täydennyksekseen: Tiedätkö, tuliko hän jo? Konkreettismerkityksisistä predikaateista vain sellaiset kuin kokeilla, testata saavat tällaisen täydennyksen: Kokeile, toimiiko se.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana
Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä
Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä
Edellinen pykälä