Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelien ominaispiirteitä > § 127 Fonologisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

§ 127 Fonologisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Liitepartikkeleilla on sekä sanojen että taivutuspäätteiden ominaisuuksia. Liitepartikkelit koostuvat yhdestä tavusta tai äänteestä ja muistuttavat sikäli taivutuspäätteitä. Ne myös liittyvät aina johonkin isäntäsanaan eli ovat luonteeltaan sidonnaisia. Isäntäsanoina voi olla eri sanaluokkien sanoja; liite on tällöin ”moni-isäntäinen”. Taulukko 6 esittää kokoavasti eri liitepartikkeleita erottavat fonologiset, morfologiset ja syntaktiset ominaisuudet.

Taulukko 6: Liitepartikkeleiden ominaisuuksia
  ‑kin ‑kAAn ‑kO ‑hAn ‑pA ‑s ‑kA
Vokaalisointu   + + + +   +
Rajageminaatio + + + (+) +   +
Moni-isäntäinen + + + + +
Lauseasema: 1. jäsen (+) + + + +
Sulkuihin merkityissä tapauksissa ominaisuus ei päde aivan aukottomasti.

Liitepartikkelit mukautuvat sen sanan vokaalisointuun, johon ne kiinnittyvät, ja ovat tässäkin suhteessa taivutuspäätteiden kaltaisia:

 
linnu-ssa-kaan, käde-ssä-kään

Liitepartikkeleiden alkukonsonantti osallistuu rajageminaatioon, esim. imperatiivi- tai kieltomuodon jäljessä (» § 34). Rajageminaatio on yleensä sananrajainen ilmiö, joten tältä osin liitepartikkelit käyttäytyvät itsenäisen sanan veroisesti.

 
Älä ostakkaan. ← ostax + liitepartikkeli ‑kAAn | vrt. Älä ostak kalaa. ← ostax + sana kalaa

Liitepartikkelit ovat tavallisesti painottomia. Fokus- ja kysymyspartikkeleita voi kuitenkin painottaa kontrastiivisesti:

 
[on] vaikea saadas selvää kuvaa siitä, siitäkään. (P)

Muut liitepartikkelit kuin ‑kin ja ‑kAAn sijoittuvat lauseen tai lausuman ensimmäiseen jäseneen. Tällainen pakollinen sijainti ei ole ominaista taivutusmuotoiselle sanalle. Toisaalta joillakin partikkelilekseemeillä on samantyyppisiä esiintymärajoituksia kuin liitepartikkeleilla. Esimerkiksi partikkeli nyt (» § 823824) sijaitsee useimmiten samassa paikassa kuin ensimmäisen jäsenen liitepartikkeli:

 
Älähän viitsi. vrt. Älä nyt viitsi.

Liitepartikkeli ei välttämättä toistu jokaisessa rinnasteisessa lausekkeessa (» § 135) kuten taivutustunnukset toistuvat:

 
Pekka ja Liisakin tulevat. vrt. Pekan ja Liisan tulo (~ *Pekka ja Liisan tulo)

Huom. Liitepartikkeleiden ‑kin, ‑kAAn, ‑pA ja ‑kO alkukonsonantti osallistuu rajageminaatioon sellaisissakin murteissa, joissa rajageminaatiota ei muutoin ole (kaakkoishämäläisissä ja kaakkoismurteissa), esim. ei otakkaa, mutta ota se [ota se]. Lisäksi näiden liitepartikkeleiden alkukonsonantit voivat laajalti itämurteissa geminoitua asemissa, joissa rajageminaatio tai murteenmukainen geminaatio ei sitä edellyttäisikään, esim. tehtiikkii ’tehtiinkin’, tulkeeppas ’tulkaapas’, tullookko ’tuleeko’ (Mielikäinen 1981a: 184). (Rajageminaatiosta » § 3435.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot