Vaikka passiivimuoto voidaan eri yhteyksissä tulkita puhuteltavia, puheena olevia henkilöitä tai puhujaa itseäänkin tarkoittavaksi, sen käyttö monikon 1. persoonan muotona on pitemmälle kiteytynyttä: vain me-pronominin voi lisätä passiivin yhteyteen, esim. Ollaanpas me ~ *te ~ *ne ~ *he tänään herkkänahkaisia. Monikon 1. persoonaa ilmaiseva passiivimuoto ei silti ole kieliopillisesti kokonaan mukautunut muuhun persoonataivutukseen. Sen yksiköllinen totaaliobjekti on nominatiivissa kuten passiivissa yleensäkin, ei genetiivissä kuten aktiivissa: Me otetaan se, mutta Me otamme ~ te otatte sen.
Tulkinnaltaankaan puhekielinen monikon 1. persoona ei aina selvästi eroa passiivikäytöstä. Subjektipronominia ei aina toisteta (a), ja etenkin teemattomassa lauseessa passiivimuoto voi luoda ’me’-tulkinnan ilman, että pronominia olisi välittömästi edellä käytetty (b).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Passiivi ja refleksiiviset ainekset
Passiivimuodon monikäyttöisyys
Adverbiaalit subjektiargumentin tulkinnassa
§ 1327 Toimesta ja taholta -ilmaukset kertovat tekijästä
Muutospassiivi tulla valituksi ja tilapassiivi olla hoidettu ~ selvitettävänä
Passiivirakenteiden rajaamisesta
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä