Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Tempus > Preesens > Dramaattinen preesens > § 1529 Preesens ja mennyt aika

§ 1529 Preesens ja mennyt aika

Preesensiä käytetään myös viitattaessa menneeseen. Dramaattisessa eli historiallisessa preesensissä puhuja tarkastelee mennyttä tilannetta ikään kuin silminnäkijänä, kuin olisi läsnä tuossa menneessä. Näkökulma siirtyy menneen tilanteen aikaiseksi. Mennyt tilanne siis esitetään menemättömänä, se ”dramatisoidaan”. Ainutlaatuinen tilanne korostuu.

 
[Vuoden lopun sanomalehti listaa kuluneen vuoden liikenneonnettomuuksia:] 10.4. nuori mies törmää vastaantulevaan autoon. Kolme kuoli. (L) | Länsivallat nousivat maihin Normandiassa. Sodan loppu alkoi häämöttää. Hitleriä vastaan tehtiin attentaatti. Alkusyksystä 1944 Suomi katkaisee suhteensa Saksaan, aselepo solmitaan, välirauha allekirjoitetaan 19.9.1944. (l)

Myös keskustelussa dramaattinen preesens voi toimia retorisena keinona keskellä imperfektimuotoista kerrontaa. Sillä etualaistetaan eli merkitään kohosteiseksi jokin kertomuksen tärkeä käänne- tai huippukohta:

 
Nii. eiku se oli nii jännä ku ni Siru oli jo sit sillo se oli Eve seläs se oli nii omis ajatuksis se ei ees kerenny niiku huomata eikä se kerenny ees säikähtääkkä k’ Eve yhtäkkii lähtee vaa laukkailee jonnekkii huitsikokuusee ja mie kaavui sen jalkoihi (p)

Samaan tapaan juonen kuljetuksesta erilleen voidaan preesensin avulla merkitä kerronnan lomassa esitetty puheenvuoro tai ajatus:

 
Kyllä kissat käy kaupassa. Meil oli ennen vanhaan taas toi nii olikii velimies ja ja tota noin ni se tuli kerran töistä kotiin Keravalla ja meni pyyhkäs lähikauppaan. Sit se rupes kattoon et mikäs se tuolla lihatiskil oj jossei heidän Ville heh hi hi kissa istu siel lihatiski ääressä heh katto silmät ymmyrkäisinä kanoja grillissä (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Yleistä

Preesens

Imperfekti eli preteriti

Perfekti

Imperfektin ja perfektin suhde

Pluskvamperfekti

Tulevaan aikaan viittaaminen

Tempusjärjestelmä kokonaisuutena

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot