Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Imperatiivi ja muut direktiivit > Direktiivit ja partikkelit > Liitepartikkelit direktiiveissä > § 1672 Menkääs nyt, tulkaapa katsomaan

§ 1672 Menkääs nyt, tulkaapa katsomaan

Kliittisiä sävypartikkeleita -pA, ‑s, ‑kin, ‑hAn (termistä » § 821) esiintyy lähinnä vain imperatiivimuotoisissa direktiiveissä. Partikkeli -s liittyy usein vähäisiin, rutiininluonteisiin kehotuksiin ja pyyntöihin. Lisäksi tällaisen lausuman esittäjällä on joko luontaista tai tilanteista auktoriteettia vastaanottajan suhteen. Toisaalta -s esiintyy myös käskevissä ja uhkailevissa ilmauksissa kuten menetkös siitä, totteletkos. Partikkeli -s on mahdollista liittää muiden persoonien imperatiivimuotoihin paitsi vanhahtavaan monikon 1. persoonaan (*Olkaammes onnellisia) ja jussiiviin (*Olkoons ~ *Oltakoons hiljaa). Puhutussa kielessä passiivimuotoisen monikon 1. persoonan imperatiivin loppu-n yleensä katoaa s:n edeltä: mennääs (» § 130 huom.).

(a)
Annas kun katson. | Alas tulla jo. | Menes nyt siitä. | Äläs nyt viitsi.
 
Lähtekääs nyt kaikki, asunnonvalvoja sanoi, – niin minä selvitän tätä asiaa. (k) | Ootas vähän. (p) | Selitäs nytte miten teillä meni se vastaus. (p) | [Hammaslääkäri:] Ottakaas lasit pois. (P) | [Lääkäri:] Katotaas sinne kurkkuun. (P) | [Opettaja:] Ollaas hiljaa nyt. | Lopettakaas kaikki juttelu. | Sanos joku sana mikä alkas että ”pu”. (P; Auvinen 2001)

Liitepartikkeli -pA toimii edellistä selvemmin sosiaalisesti katsoen ylhäältä alaspäin. Tavallisimmin partikkeli liittyy vähäpätöisiin, kasvoja uhkaamattomiin toimintoihin kuten tarjouksiin sekä toisaalta (esim. lapsia) komenteleviin tai hoputtaviin ilmauksiin (b).

(b)
– Tulepa hetkeksi tänne! (k) | – Kuuntelepa nyt! (k) | Muistelepa tarkasti. (k) | Voikaapa hyvin. (k) | Tulkaapa katsomaan! (k) | Vilkaisepa nimiä. Näyttääkö mikään ikään kuin tutulta? (k) | No tulepa nyt peremmälle. (P)

Toinen, merkitykseltään hieman edellisestä eroava melko yleinen käyttö on lukijoille osoitetuissa kehotuksissa, joissa on jokin mentaaliverbi (c). Retoriseksi huomion kohdistimeksi on kiteytynyt arvatkaapa-alkuinen kysymys (d).

(c)
Mutta kuvitelkaapa itse tätä Uudenkaupungin autotehtaan johtajaa tuulitunneliin. (l) | Typeryksiä löytyy Suomestakin, katsokaapa vaikka suurinta osaa nettailevia peruskoululaisia. (E) | – Ajatelkaapa, että esimerkiksi 20 000 eurolla saataisiin kirjasto koko Mosambikin maakuntaan. (E)
(d)
Arvatkaapa mitä. Tämä kaikki otettiin uusiksi kuvaruudun ääressä eilen illalla. (l) | Arvatkaapa vaan olisiko tämä episodi melko kova sana huomisessa Iltalehdessä? (k) | Arvatkaapa, kävikö Timo lohduttamassa Halvaria epäonnisen karsinnan jälkeen. No ei käynyt … (E)

Partikkelit -pA ja ‑s esiintyvät yhdessäkin saaden usein seuraansa myös itsenäisen nyt-partikkelin. Verbistä riippuen ne voivat saada toiminnon kuulostamaan vähemmän ehdottomalta kuin partikkeliton imperatiivi. Konventionaaliseksi huomautuksen aluksi on kiteytynyt muoto kuules ~ kuulkaapas (nyt).

(e)
Siis jätkä hei, otapas nyt ihan iisisti vaan! (k) | Katsopas kuka tuolta tulee! (k) | Pitäkääpäs pojat varanne! (k) | [Isä lapselle:] Meeppäs nyt. (P) | [Opettaja:] Sanoppas minkälainen on kuiva. (P; Auvinen 2001) | Muistappas ettei tuolla [kurkussa] saa tuntua tai kuulua mitään. (P; Auvinen 2001) | Mutta kuulkaapas herra Ketola, minun vakuutusasiani ovat kunnossa. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Direktiivin käsitteestä

Imperatiivi- eli käskylause

Muut verbialkuiset direktiivit

Jussiivi

Deonttiset ja performatiiviset ilmaukset direktiiveinä

Direktiivit ja partikkelit

Finiittiverbittömät direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot