Johtimen ‑(i)ttAin sisältävät adverbit ilmaisevat määrää, tapaa, asentoa tai aikaa. Johdin liittyy nominin (heikkoon) vokaalivartaloon. Kantasanana on useimmiten substantiivi, harvemmin adjektiivi tai lukusana. (i)ttAin-johdoksia on vajaat kaksisataa sanakirjalekseemiä, ja johdostyyppi on karttuva. Leksikaalistumia ovat esim. sanat erittäin ja osittain.
Johdinaines ‑(i)ttAin esiintyy yleensä i-alkuisena, ja i-aines hahmottuu useimmiten monikon i-tunnukseksi. Toisaalta i:ttömiä ovat mm. monet asennonilmaukset, kuten perättäin, sivuttain, vinottain, sekä sanat verrattain, hiljattain ja äskettäin. Muutoin kirjoitetussa kielessä (i)ttAin-adverbeilla on yleensä i:llinen, monikkovartaloinen kanta, paitsi i-vartaloisten kantasanojen tapauksessa joskus myös yksikkövartaloinen, esim. parittain ~ pareittain, rivittäin ~ riveittäin. Varsinkin puhutussa kielessä esiintyy lisäksi diftongin i-jälkikomponentin katoa, kuten asuissa viikottain tai tukuttain.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
§ 373 sti-adverbien rakenne ja merkitys
§ 374 Substantiivikantaiset sti-sanat: leikisti, rutosti, hitosti
tarke-mmin, tark-immin, pah-iten
§ 379 (i)ttAin-adverbien rakenne
§ 380 (i)ttAin tavan adverbeissa
§ 381 (i)ttAin määrän adverbeissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä