Valtaosa substantiivikantaisista (i)ttAin-johdoksista on merkitykseltään distributiivisia tavan adverbeja. Ne ilmaisevat verbin kuvaaman aktiviteetin tai siihen osallistuvan entiteetin jakautumista (i)ttAin-johdoksen kantasanan usean tarkoitteen kesken. Tämä tarkoitejoukko on joko rajattu tai rajaamaton.
Distributiivisuus voi koskea myös aikaa:
(i)ttAin-johdosten merkityksen distributiivisuus on yleensä toisenlaista kuin ajankohtaa ilmaisevilla isin-adverbeilla (» § 378): isin-johdos ilmaisee ajankohdan, jolloin tapahtuma aina toteutuu (esim. päivisin), (i)ttAin-johdos taas ajanjakson, jonka välein tapahtuma säännöllisesti esiintyy (päivittäin) tai sitä tarkastellaan: 67000 kuolee vuosittain puoskaroituun aborttiin (l) (toistuvuuden adverbeista » § 651).
Joskus ilmaisun distributiivisuuteen sisältyy kantasanasta johtuen satunnaisuuden, hetkellisyyden tai vähittäisyyden sävy:
Huom. Distributiivisilla (i)ttAin-johdoksilla on esim. seuraavanlaisia ilmaisuvaihtoehtoja: kulauksittain ~ kulaus kerrallaan, maittain ~ maakohtaisesti, kouluittain ~ koulu koululta, kausittain ~ kausiluontoisesti, päivittäin ~ joka päivä, viikoittain ~ (säännöllisesti) joka viikko ~ viikon välein.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
§ 373 sti-adverbien rakenne ja merkitys
§ 374 Substantiivikantaiset sti-sanat: leikisti, rutosti, hitosti
tarke-mmin, tark-immin, pah-iten
§ 379 (i)ttAin-adverbien rakenne
§ 380 (i)ttAin tavan adverbeissa
§ 381 (i)ttAin määrän adverbeissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä