Yhdyssanan määriteosa on tavallisimmin yksikön nominatiivissa. Nominatiivi on määriteosan sijana yleismerkityksisempi kuin muut sijamuodot. Nominatiivialkuiset määritysyhdyssanat ovat avoin ryhmä, ja yhdyssanojen tilapäiset ja uudismuodosteet ovat valtaosin niitä. Joissain tapauksissa nominatiivialku vaihtelee genetiivialun kanssa (» § 412 – 415).
Nominatiivimuotoinen määriteosa ilmaisee edusosan tarkoittamaan asiaan jotenkin olennaisesti kuuluvaa tai sitä luonnehtivaa seikkaa. Yhdysosien merkityssuhde on avoin, assosiatiivinen ja tapauskohtainen (» § 410). Tämä koskee niin vakiintuneita kuin tekstiyhteydestä motivoituviakin muodosteita. Nominatiivimääriteosista erottuu joitakin semanttisia keskittymiä:
Kun edusosa on verbikantainen, nominatiivimuotoinen substantiivimääriteosa voi vastata kyseistä verbin laajennusta (» § 414, 221), esim. oppilasvalinta vrt. valita oppilaat, terroristihyökkäys vrt. terroristit hyökkäävät, konekääntäminen vrt. kääntää koneella.
Osien välillä voi olla myös suuntainen merkityssuhde. Tulosijamerkityksisissä tapauksissa määriteosa ilmaisee edusosan kuvaaman asian tai aktiviteetin kohdetta, määränpäätä, tarkoitusperää, tavoitetta tms. (a), erosijamerkityksisissä esim. lähtökohtaa tai syytä (b).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä