Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Post- ja prepositiot eli adpositiot > Post- ja prepositiolauseke > Adpositio mitan ja kellonajan ilmausten yhteydessä > § 706 Kilometrin päässä, minuutin jäljessä

§ 706 Kilometrin päässä, minuutin jäljessä

Oman adpositioiden ryhmänsä muodostavat lokatiivista tai ajallista etäisyyttä merkitsevissä ilmauksissa esiintyvät päässä ja etäisyydellä, joita edeltää mittaa tai määrää ilmaiseva pakollinen genetiivitäydennys: Asun kilometrin päässä (*asun päässä täältä). Lauseke kilometrin päässä saa yleensä jälkeensä erosijaisen adverbiaalin, joka ilmaisee mittauksen lähtökohdan:

(a)
Hän on nyt [[kilometrin päässä ~ etäisyydellä] täältä ~ tästä ~ kotoa].
 
– – seura on nyt neljän voiton päässä liigapaikasta. (l) | Pienen matkan päähän juhlapaikalta valmistuu Panulle ja Katri Helenalle uusi talo. (l) | Arviolta 100 kilometrin etäisyydellä Vladivostokista sijaitsevan venäläisen ammusvarikon lauantainen räjähdys (l) | Viro voi aloittaa neuvottelut vain hiukan yli kahden vuoden päästä tästä hetkestä! (l)

Mittailmaus voi sisältyä myös vertailua tai suhteutusta ilmaiseviin edellä‑, jäljessä‑, perässä-lausekkeisiin. Niissä partitiivisijaisella lausekkeella osoitetaan se, kenen tai minkä suhteen verrataan: meitä edellä. Mittailmaus on genetiivissä (metrin edellä) ja numeraalin sisältäessään nominatiivissa (kuusi sekuntia edellä), ja tehtävässä voi olla myös kvanttoriadverbi (paljon edellä) (b). sti-adverbi ilmaisee joko määrää tai tapaa (c).

(b)
Hevosurheilu on toki vielä paljon kävelyä edellä siinä, että – –. (l) | Vitosellakin nastat kävivät vähiin ennen maalia, selvitti kuusi sekuntia Tommia perässä ja kahdeksan Sainzia edellä oleva Kankkunen. (l) | Aina askeleen edellä poliiseja. (l) | – – olin koko ajan pari kuukautta muita jäljessä. (l) | Jazz on 16 pelatun kierroksen jälkeen neljä pistettä perässä johtavaa MyPaa – –. (l)
(c)
Easybob on hiuksenhienosti testivoittajaa jäljessä. (l) | Rosendahl oli selvästi edellä miesten pronssille yltänyttä Timo Järvistä. (l)

Jos edellä ja jäljessä tulkitaan näissä tapauksissa postpositioiksi, koko PP saa siis määrän (tai tavan) ilmauksen määritteekseen. Adverbimaista ilmauksissa on kuitenkin se, että edellä ja jäljessä voivat esiintyä partitiivisijaisesta täydennyksestään erillään (d). Verrattavan kohteen voi partitiivin sijasta ilmaista elatiivillakin, jolloin edellä ja jäljessä ovat selvemmin adverbeja (e).

(d)
Sveitsiläinen oli suomalaista kaksi kierrosta edellä. (l) | Onhan kotimainen elokuva ulkomaista massatuotantoa vielä teknisesti jäljessä. (l) | – – pojat on muutoinkin tyttöjä kehityksessä jäljessä. (k)
(e)
Tanska oli Suomesta pisteen edellä. (l) | Ennakkoon lasketusta tavoitteesta ollaan kuitenkin vielä hieman jäljessä, – –. (l) | Moskovan hintataso ei enää paljon jää jälkeen suomalaisesta. (l)

Lisäksi preposition lähellä komparatiivimuodon sisältävä ilmaus voi esiintyä määrän ilmauksen kanssa:

(f)
– – [sohva] ei kaadu, vaan vaihtaa jalat natisten paikkaa kymmenen senttiä lähemmäs seinää. (k) | Huomattavasti lähempänä omaa laatuani oli Markku Milton Into. (k)

Huom. Ainoastaan partitiivitäydennyksinen adpositio komparoituu: kotia ~ *kodin lähempänä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot