SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Jälkilisäykset > Paradigmaattinen jälkilisäys > § 1056 Lisäys parafraasina
§ 1056 Lisäys parafraasina
Paradigmaattinen
jälkilisäys palaa lauseen johonkin jäseneen
tai sellaisen osaan ja sanoo sen toisin. Lisäys voi esim. eritellä
ja täsmentää edellä esitettyä lauseenjäsentä. Usein paradigmaattinen
lisäys esittää toisin nimenomaan jonkin lauseenloppuisen elementin
(a) mutta se voi sijaita keskellä lausettakin, heti sen ilmauksen
jäljessä, jolle se esittää vaihtoehtoisen muotoilun (c). Lisäyksen
ei tarvitse edustaa samaa lauseketyyppiä, jota se muuntelee. Se
jäsen, jota lisäyksellä eksplikoidaan, on seuraavissa esimerkeissä
kursivoitu, lisäys on lihavoitu.
(a)
Siinä on se
hyvä puoli, että opiskeluaika on kohtalaisen lyhyt, kolme
vuotta. (l) | Esiintyjä
pelkää Jurkan mielestä kontrollin pettämistä. Että
tekee jotakin, jota ei pysty hallitsemaan. (L)
| ethän sä voi esiintyä koska sul ei oo hyviä mikrofooneja
ja hienoja (.) laitteita, äänentoistolaitteita (P; Tiainen-Duvallon 2002)
| – – ku se esipuheessaan kato kiittää kaikkia
naisia kuten tapana on, Hannaa, äitiänsä
ja ketä kaikkiansa. (P; Tiainen-Duvallon 2002: 178)
Löyhän appositiorakenteen (» § 1063) jälkiosa voi
myös esiintyä lausumanloppuisena jälkilisäyksenä (b)
(b)
– – ja mä
sanoin et mitä sä sitte teet (.) heikko ihminen
ja sydäntautinen ja jalat turvonneet ja. (p)
Varsinkin keskellä lausetta olevaan substantiivi‑,
adjektiivi- tai adverbilausekkeeseen liittyvä paradigmaattinen lisäys
merkitään kirjoitetussa tekstissä partikkelilla eli, siis tai nimittäin.
Myös pelkkä rinnasteinen lauseke voidaan välimerkeillä osoittaa
parenteettiseksi, kuten esimerkkiryhmän viimeisessä tapauksessa.
(c)
Substantiivilauseke:Sääli eläintä,
mutta kuolluthan se joka tapauksessa olisi niin kuin olivat kuolleet kaikki
antiikin kreikkalaiset, siis ihmisetkin. (k)
| Se vastasi hyvin kuvaa sen ajan muskelimoottorista, mutta
silloinkin yksi asia oli jotenkin kaikkia viritysteknisiä
periaatteita vastaan, nimittäin pakosarjat. (l)
Adjektiivilauseke:
– – kauhistun kun tajuan, että oikea vastaus eli
kysyjää miellyttävä saattaa olla se että minä olen
tehnyt mahdollisimman paljon pahaa, mutta – –. (k)
| Mahdoin olla riettaan näköinen aamulla; vaaleanlaihan
maalaismusikaaliavustajatytön, jossa oli jotain tylyä,
tavallista, kunnollista ja ystävällisen huolellista, siis
epätaiteellista, oli mahdoton päästä alkuun. (k)
Adverbilauseke:
Vapaa-ajan pienet ja suuret haaverit turvaat parhaiten – ja
myös edullisimmin – Järjestön Tapaturmavakuutuksella. (A)
Tavallisin paradigmaattisen lisäyksen tyyppi on esimerkki
tai muu havainnollistus, jolla täsmennetään jotain nominaalista
lauseketta. NP:ssä voi olla indefiniittinen kvanttoripronomini kuten joku tai muu (d).
Esimerkin alkuun voi sijoittua myös partikkeli vaikka tai
parafraasin merkki toisin sanoen. Kirjoitetussa
tekstissä esimerkkiä edeltää usein kaksoispiste.
(d)
Kuuntelen
mielelläni muutakin kuin valitteluja ja anteeksipyyntöjä, esimerkiksi
selityksen. (k)
| Tämä on kiusallista myös Suomen kannalta. Eduksi näet
olisi, jos Suomi ja Ruotsi voisivat edetä Emuunkin yhteiseen
tahtiin – hakeutua toisin sanoen Emuun samalla
tavalla kuin Euroopan unioniin vuosi sitten. (l)
Keskustelussa puhuja voi täsmentää aiemmassa
vuorossaan ollutta kvanttoriadjektiivin kaikennäköstä sisältävää
substantiivilauseketta myös toisen puhujan minimivuoron jälkeen
(e).
(e)
L: | ↑No
kuule se asia jonka takia mä soitan oikeesti, |
T: | Nii. |
L: | On Leenan syntymäpäivä. |
T: | Joo, |
L: | Että (.) me on nyt kaikennäköstä
ohjelmaa haa↑littu, |
T: | Mm:. |
L: | Laulua ja tanssia
ja ↑muuta. (p)
|