Yksipersoonainen passiivi on ensisijaisesti finiittinen. Infiniittimuotoja, joihin voi sisältyä passiivin tunnus, ovat partisiipit sekä E-infinitiivin inessiivi (tehtäessä) ja MA-infinitiivin instruktiivi (tehtämän). Infiniittisistä rakenteista kahdella on yksipersoonaisen passiivilauseen keskeisiä ominaisuuksia: referatiivirakenteella (a) (» § 538) ja temporaalirakenteella (b) (» § 543).
Muilla infinitiiveillä ei ole passiivimuotoa, vaan ne liittyvät passiivimuotoiseen finiittiverbiin (c):
Passiivimuotoiseen finiittiverbiin kuuluu tunnus ‑(t)tA-, jolla on useita variantteja (d) (» § 110). Yksinkertainen (d) ja liittomuotoinen (e) predikaatti ovat passiivissa varsin erilaiset:
Yksinkertaisissa muodoissa on persoonapäätteen asemassa ‑Vn (vokaali ja n), mutta liittomuodoissa tätä ainesta ei ole, lukuun ottamatta passiivikongruenssia (ollaan katsottu » § 1292 – 1293). Liittomuodot koostuvat apuverbin yksikön kolmannen persoonan muodosta ja passiivisesta TU-partisiipista.
Muualla kuin liittomuodoissa passiivin partisiippien käyttö on lähempänä monipersoonaista passiivia (» § 529). Ne esiintyvätkin mm. verbiliitoissa, jotka toimivat monipersoonaisina passiiveina tai ovat muuten jossakin suhteessa passiivimaisia (» § 1333, 1342 – 1343). Eräät infiniittisen rakenteen sisältävät ilmaukset saavat monipersoonaisen passiivin tulkinnan ilman passiivin tunnusta, esim. agenttipartisiippirakenne Ne ovat minun tekemiäni (» § 1335) sekä kielteinen rakenne Työ on ~ jäi tekemättä (» § 1341).
Edellinen pykälä