SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Relatiivipronominit > Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä > § 736 Korrelaatin yksilöinti
ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti
ja muita vaihtelun tekijöitä
Vaikka relatiivipronominin valinta on
melko erilaista puhutussa ja kirjoitetussa kielessä, siitä hahmottuu
kummassakin tendenssi, jonka mukaan joka-pronominin tyypillisimpänä
esiintymäyhteytenä ovat selvästi yksilöidyt tarkoitteet, mikä-pronominin
taas vähiten yksilöidyt. Yksilöintiä kuvaavat seuraavat ulottuvuudet:
Yksilöidympi |
< |
Vähemmän yksilöity |
ihminen |
< |
ei ihminen |
elollinen |
< |
eloton |
yksilö |
< |
kollektiivi, monikko |
jaoton |
< |
jaollinen |
konkreettinen |
< |
abstrakti |
Selvimmin yksilöityjä ovat ihmiset. Ihmistä tarkoitettaessa joka on
tavallisin vaihtoehto, mutta puhutussa kielessä esiintyy myös pronominia kuka (~ ketä)
(a). Harvinaisin on ihmistarkoitteisissa tapauksissa mikä (b).
Eri pronominit voivat ihmisistäkin puhuttaessa samalla puhujalla
ja samassa yhteydessä vaihdella (c).
(a)
Enkä tiiä
ees ketää, kuka käyttäis [huumeita] (P; Mielikäinen 1986: 117)
(b)
Kaveri mikä on
täälä täälä, Parikkalassa siellä tulee tämä Savom murre ja, kaveri mikä on
Turussa ni sieltä tulee tämä, rannikkomurre (P; Mielikäinen 1986: 113)
(c)
Ihan niillä
semmosilla jotka on erikoistunuj
jonnekkii, jolla nyt oj jotkut, matematiikat kympit
ja fysiikat että, mi‑, millä on iha
selvää että ne pää‑, menee iham minnekkä ne haluaa nin ne, ne, ne
menee sittes sitä matikkaasal lukemaan taikka fysiikkaasam mutta, semmoset
tavalliset oppilaat ketä siellä
nyt on jo‑, mitkä yrittää jotain
keskiarvoo saahak kovastis seittemääm puoleej ja – –. (P; Mielikäinen 1986: 117)
Konkreettisen elotontarkoitteisen korrelaatin
yhteydessä mikä on puhutussa kielessä
yleinen (d), mutta kirjoitetussa kielessä esiintyy enimmäkseen joka (e).
(d)
Tiina
sano että tilloo hänellenni semmonen, (.) semmonen pakki mitä-
millä nuotiolla keitettää. (p)
| Kuule kun tota mä löysin kaks tämmöst perunkirjaa jos
näis nyt olis sinne pankkii mitkä mä
oon ottanu joskus jäljen- yhes jäljentämös (p)
| kyl mä vähän luulen etten mä ehkä mä ehkä saa niitä
töitä mitä mä on hakenu (p)
(e)
Béla Tanitó
esittelee myllyä, jolla jauhetaan
unikonsiemeniä unkarilaisiin joululeivonnaisiin Beigleihin. (l)
| Senaatin komitea etsii nyt papereita, jotka kertovat
Hillary Clintonin osuudesta Madison Guarantyn tilien hoidossa. (l)
| He tulevat tekemään töitä, joita amerikkalaiset
ja maassa laillisesti olevat siirtolaiset eivät halua tehdä. (l)
Relatiivipronominin valinta ohjaa tulkintaa,
kun korrelaatista ei ilmene, minkä laatuisesta tarkoitteesta on
kyse. Ryhmän (f) esimerkkiparien ensimmäisessä lauseessa joka-pronomini
osoittaa tarkoitteen suurempaa yksilöintiä, ts. ihmis- tai ainakin
konkreettistarkoitteisuutta, mikä-pronomini
taas vähäisempää yksilöintiä, esim. abstraktiutta kuten tyypissä kaikki
mitä tiedän. Kirjoitetussa kielessä esiintyy tosin joskus joka-pronominia,
vaikka tarkoite olisikin yksilöimätön (g).
(f)
Sitten
hän hiipi ulos ja kiipesi tapaamaan sitä, joka oli
hänet kutsunut. (k) | Persoonansa kautta auttaja
antaa sitä, mikä parantaa
lääkettäkin paremmin – –. (k)
New York sopii sellaiselle, joka haluaa
kohdata yhdessä paikassa koko maailman. (l) | Miten
Suomi voisi viedä ulkomaille jotain sellaista, mitä se
ei kotimaassakaan osaa tehdä? (l)
Saku Koivu on ainoa, jota ei
voi korvata. (l) | Ainoa, mitä ymmärsin
oli seuraava logiikka: – –. (l)
(g)
Laulutaito
on ainoa, joka ratkaisee
työnsaannissa. (l) | – Siinä pitäis
kuulemma olla kaikki joka viittaa
teihin, Taskinen sanoi. (k)
Kun relatiivilause rajaa superlatiiviadjektiivin vertailujoukon,
pronominina on yleensä mikä (h) (» § 644). Kun
superlatiivi luonnehtii yksilöityä tarkoitetta, pronominina esiintyy
myös joka tai kuka (i).
(h)
Hitchcock-uusinnat
ovat olleet parasta, mitä kuvaruudusta
on tupaan tänä kesänä tupsahtanut. (l)
| Kiinteistövero on alhaisin, minkä laki
sallii. (l) | – – Oulun kaupunginteatteri
haihduttaa jumalten hajut tehokkaimmalla vastamyrkyllä, mitä näytelmätaiteen historiasta
voi löytää: – –. (l)
(i)
Ja Bix antoi
Milesille hienon kultaisen trumpetin, hienoimman, jonka Miles
oli koskaan nähnyt. (l) | – – yks
tarkimmista suunnittelijoista kuka noita
miettii. (P)
Huom. Relatiivipronomini kuka, mikä on
ollut yleisin kaakkoismurteissa, joka hämäläis‑,
pohjalais- ja savolaismurteissa. Etenkin lounaismurteissa esiintyy kun-konjunktiolla
alkava relatiivilause: onk se [puheenalaisen
henkilön] veli ku on siel se pappi (p).
Tähän murrejakaumaan verrattuna mikä on
1980-luvun puhutun kielen tutkimuksissa todettu yleistyväksi pronominivariantiksi.
Esimerkiksi Jyväskylän 1980-luvun alun puhekielessä mikä oli
yleisin (54 % kaikista relatiivipronomineista, vaihteluväli puhujaryhmittäin
36–71 %). Suhteellisen yleinen oli joka (43,6
%) ja varsin harvinainen kuka (2,3 %).
On myös todettu, että mitä enemmän mikä vie joka-pronominilta
alaa muissa yhteyksissä, sitä enemmän henkilökorrelaattien yhteyteen
leviää kuka. Jyväskylässä jälkimmäisen
osuus oli kuitenkin vain 9 %, koululaisilla 12 %. (Mielikäinen 1986.)