VISK - § 1013 Puhuja jatkaa toisen keskeneräistä lausetta

SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Reaaliaikainen lause ja muu lausuma > Lausuma puhujien yhteistuotoksena > § 1013 Puhuja jatkaa toisen keskeneräistä lausetta

§ 1013 Puhuja jatkaa toisen keskeneräistä lausetta

Lopullisen muotonsa lause voi saada myös puhujien yhteistyön tuloksena; se syntyy kahdessa perättäisessä eri puhujien vuorossa. Tyyppitapaus, yhdyslause, on sama kuin pykälän 1011 esimerkissä (c): vuoron alussa on kieliopillisia tai muita merkkejä, jotka ennakoivat tietyntyyppistä jatkoa. Jos-konjunktiolla alkava adverbiaalilause luo niin selvän odotuksen yhdyslauseen jälkiosasta, että toinenkin keskustelija pystyy tuottamaan rakenteellisesti ennakoidun jatkon:

Lääkäri:

Mutta jossei su- hän suostu pitää [sidettä] ni<

Äiti:	Se vaan, täytyy	[antaa olla sitten nii.
Lääkäri:		[annetaan olla, (P)

Puhuja saattaa siis edellisen puhujan aloituksen perusteella jatkaa vuoron syntaktisesti loppuun. Tällainen syntaktinen täydentäminen osoittaa, että vastaanottaja seuraa paitsi puhujan esittämää asiaa myös tämän noudattamaa syntaksia.

Toisen puhujan lausumaa täydentävä vuoro voi olla käytännössä hyvin monenmuotoinen, eikä se välttämättä edusta mitään syntaktista kokonaisuutta. Sen muoto riippuu siitä, missä kohden edellinen puhuja on antanut jatkamiselle tilan, mikä ei aina tapahdu syntaktisella rajalla. Kun kyseessä on yksinkertainen lause, sen alkuosan voivat muodostaa subjekti ja predikaattiverbi, jolloin täydennettäväksi jää esim. predikatiivi (a). Jos kontekstissa on riittävästi taustatietoa, täydentäminen voi tapahtua jo lauseenalkuisen subjektin jälkeen, jolloin jälkimmäinen puhuja tuottaa lauseeseen predikaattiverbin määritteineen (b).

(a)

VR:	Nii mut katos eikös se ole
VM:	hauska kohteliaisuus. (p)

(b)

Missu:	Ja tota arvaa mitä mä sain tietää.
Kaaka:	No,
Missu:	Paltamosta. (.) meiän (.) tota (.) mummun naapuri? (.) jonka kanssa mä oon lapsena leikkiny. Tiina Valkiajoki?

Kaaka:	Tulee sinne kans	[opiskeleen.
Missu:		[↑Nii. (P)

Puhuja voi katkaista syntaktisen kokonaisuuden jopa kesken lausekkeen (c), ja verbiketjun (d) tai liittomuodon (e) osat voivat olla eri puhujien vuoroissa.

(c)

MI:	Tämä on vain ihan
VM:	kohteliasta. (p)

(d)

Potilas:	Mutta sano sitten että se pitäis niinkun laaserilla sittem myöhemmin,
Lääkäri:	hoitaa vielä
Potilas:	Hoitaa vielä. (P)

(e)

Lempi:	Onk nämät niitä ku sä olet siält
Elli:	Roomasta	[tuanu.
Lempi:		[Niin sieltä, sieltä torilta. (p)

Esimerkeistä (d–e) näkyy myös, millä tavoilla ensimmäinen puhuja voi osoittaa hyväksyvänsä toisen puhujan esittämän jatkon. Tämän voi tehdä joko dialogipartikkelilla (niin) tai toistamalla jatkon sanasta sanaan (hoitaa vielä).

Esimerkin (e) kysyjä ennakoi keskeneräisellä interrogatiivirakenteellaan tietynmuotoista vastausta: sä olet siält ennakoi kieliopillisesti eheää ilmausta, jos sen olla-verbi tulkitaan apuverbiksi. Näin vastaaja rakenteen tulkitseekin: hän jatkaa kysymyksessä ollutta paikanilmausta suuntasijaisella paikannimellä, joka sekä tarjoaa kysymykseen vastauksen että täydentää verbin liittomuodon puuttuvalla pääverbillä. Kysyjä hyväksyy vastauksen jo ennen pääverbiä (partikkeli niin sijoittuu heti paikan adverbiaalin jälkeen) ja lähtee itse täsmentämään vastausta.